12 § Sairausajan palkka

Siirry sisältöön

1. Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:

  • työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja
  • työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja
  • työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella

Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:

Jos työntekijä on työtehtävissä tapahtuneen työtapaturman vuoksi kykenemätön suorittamaan työtään, maksetaan hänelle edellä olevasta taulukosta poiketen työkyvyttömyyden aiheuttaman poissaolon ajalta sairausajan palkkaa jäljempänä mainittujen määräysten mukaisesti vähintään neljän viikon pituiselta ajanjaksolta (28 kalenteripäivää) työsuhteen kestoajasta riippumatta. Tältä ajalta työntekijälle lain mukaan kuuluva päiväraha maksetaan työnantajalle enintään työnantajan maksamaa palkan määrää vastaavasti.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalliselta sairausajanjaksolta. Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkkaa työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta. Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka sairastumista edeltäneiden kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella, kuitenkin enintään 7,5 tunnilta työpäivää kohden.

1 a Tartuntatautilain mukainen karanteeni ja siltä ajalta maksettava ansionmenetyskorvaus

Mikäli työntekijä asetetaan tartuntatautilain mukaisesti eristettäväksi tai karanteeniin, maksetaan työntekijälle tältä ajalta täysi korvaus ansionmenetyksestä. Korvauksessa huomioidaan myös työntekijälle julkaistun työvuorolistan mukaisesti maksettavat työaikalisät. Maksaessaan korvauksen edellä esitetyllä tavalla, työnantaja saa oikeuden hakea itselleen työntekijälle muutoin maksettavan tartuntatautipäivärahan. Edellytykset korvauksen suorittamiselle ovat vastaavat kuin sairausajan palkan maksamiselle. Korvaus maksetaan vastaavilta ajanjaksoilta kuin sairausajan palkka.

2. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso.

Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

3. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa tai tartuntatautilain tartuntatautipäivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:

  • työnantajan kannatusmaksua saavasta sairauskassasta
  • tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai
  • työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella

Sairauspäivärahaa ei lain mukaan suoriteta 68 vuotta täyttäneille eikä alle 16-vuotiaille. Tämän ikäisille maksetaan täyttä sairausajan palkkaa, jos palkanmaksun edellytykset muutoin täyttyvät.

5. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan sairaudestaan tai tartuntatautilain mukaisesta karanteenistaan tai eristyksestään sekä siitä milloin sen arvioidaan päättyvän. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla.

Työkyvyttömyydestä tai tartuntatautilain mukaisesta karanteenista tai eristyksestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.

Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voidaan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

  • kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja
  • työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveyshuoltoa ja
  • työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

5 a Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien

Paikallisesti 25 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä 12 § 5. kohdan mukaisesti.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

  • sopimuksen tavoitteet
  • keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
  • miten ja kenelle ilmoitus tehdään
  • kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
  • menettelyn voimassaolo koeaikana
  • menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
  • menettely silloin, kun työnantajan vaatimaa selvitystä työkyvyttömyydestä ei ole, esimerkiksi viikonlopun tai pyhäpäivän johdosta, saatavissa kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevasta terveydenhuoltopalvelusta
  • väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
  • kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
  • kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
  • lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
  • miten sopimuksen toteutumista seurataan.

6. Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

7. Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.