IV Sosiaaliset asiat

Siirry sisältöön

16 § Sairastuminen

Vuoden 2020 loppuun voimassa olevat määräykset (kohdat 1.–3.)

1. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään. Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterivuodessa seuraavasti:

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluetteloon. Ilta- ja yölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yölisien keskimääräisen toteutuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta. Alle puolivuotta kestäneessä työsuhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

3. Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

1.1.2021 lukien voimassa olevat määräykset (kohdat 1.–3.)

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan kunkin yhdenjaksoisen työkyvyttömyystapauksen johdosta seuraavasti:

Sairausajan palkka

2. Työntekijällä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluetteloon. Ilta- ja yötyölisät huomioidaan työntekijän sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yötyölisiä keskimääräisen toteuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta. Alle puoli vuotta kestäneessä työsuhteessa laskennassa huomioidaan ainoastaan edellinen kuukausi.

Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuitenkin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Saman sairauden uusiutuminen

3. Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivat sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu viime kädessä Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

Sairauspäivärahan menettäminen

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5. Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa.

Päivärahan yhteensovittaminen

6. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Sairastumisesta ilmoittaminen

7. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan ja sen arvioidusta kestosta.

Lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä

8. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Työnantajan nimetessä käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

17 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Työntekijälle maksetaan hänen lakisääteisen äitiys- ja adoptiovapaansa ajalta palkkaa enintään kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkkaa kuudelta arkipäivältä. Palkanmaksu edellyttää, että työsuhde on ennen vapaan alkamista kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.

Työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiys-/isyysrahan. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiys-/isyysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Lapsen syntymä

Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

18 § Lääkärintarkastukset

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat ja tarkastusten aiheuttaman ansionmenetyksen korvaaminen käsitellään yhteistoiminnasta annetun lain mukaisessa menettelyssä henkilöstön edustajien kanssa.

19 § Tilapäinen poissaolo

Lapsen sairastuminen

1. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaavan ikäisen lapsen tai vammaisen lapsen hoitotukea saavan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa. Palkkaa maksetaan enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

  • lyhyt poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja
  • työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta, ja jos mahdollista, sen kestosta ja
  • lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos

  • toisella huoltajalla,
  • huoltajan avio- tai avopuolisolla tai
  • lapsen huoltajalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, ei ole ansiotyön, työajan, välimatkan, asevelvollisuuden tai siviilipalvelun suorittamisen tai kertausharjoitusten takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Esteestä on pyynnöstä annettava selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

Vaikeasti sairas lapsi

2. Lapsen ollessa vaikeasti sairas, työntekijä voi sovittaessa olla pois työstä palkattomasti (VNP 130/85).

Lähiomaisen kuolema, hautajaiset, vakava onnettomuus tai vakava sairastuminen

3. Työntekijällä on oikeus 1 päivän palkalliseen poissaoloon, jos työntekijän työpäivänä tapahtuu hänen lähiomaiselle vakava sairastuminen, vakava onnettomuus, kuolema tai hautajaiset. Tällaisen poissaolon takia ei hänen vuosilomaetujaan vähennetä.

Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, lapset, vanhemmat, sisaret sekä iso- ja appivanhemmat.

Vihkiäisvapaa

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröimistä varten, jos vihkimis- tai rekisteröimispäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Merkkipäivät

5. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Kutsunnat ja reservin harjoitukset

6. Työntekijän osallistuminen kutsuntatilaisuuteen sekä siihen liittyvään lääkärintarkastukseen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä reserviläispalkan suuruudesta.

20 § Muut poissaolot

Luottamustoimet

Työntekijän on ilmoitettava jäljempänä mainittuihin kokouksiin osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvittavasta ajasta.

Valtio ja kunta

1. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen tai valtiollisten ja kunnallisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn. Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansiomenetyskorvauksesta.

Ammattiliitto

2. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivänään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajiston/valtuuston, hallituksen sekä neuvottelukunnan (sopimusalatoimi-kunta/-johtokunta) kokouksiin ilman, että se vähentää hänen palkkaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vastaavaoikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö SAK:n toimielimien kokouksiin.

21 § Vuosiloma

Ansainta

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, ansaitsee vuosilomaa 3 päivää kuukaudessa lomanmääräytymisvuodelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

2. Työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka ei ansaitse vuosilomaa, suoritetaan lomakorvaus lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun ottamatta hätätyön tai ylityön ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomakorvaus ja prosenttiperusteinen lomapalkka

4. Lomakorvauksen suuruus on

  • 9 % edellä mainitusta palkasta, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin yhden vuoden
  • 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden, mutta alle 10 vuotta.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijän, jonka työsuhde on alkanut viimeistään 1.4.2009, lomakorvauksen suuruus on 13,8 % edellyttäen, että hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

5. Vuosilomapalkka tai sen osa vahvistettuun vuosilomasuunnitelmaan perustuvana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle ennen vuosiloman tai sen osan alkamista edeltävänä palkanmaksupäivänä.

22 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaltapaluurahan maksuajankohta määräytyy Veikkauksen ohjeistuksen mukaan.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluu-rahaan syntyy myös, jos hän välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy
lomaltapaluuraha kuten 2. kappaleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan hänen palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

6. Lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimusten raameista neuvotellaan ja sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

23 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.