9 § Korotettu palkka
1. Lisätyö
Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä lisätyötä on työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi tehty työ 80 tuntiin saakka.
Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta ja lisätyötunneilta maksetaan korvauksena kultakin tunnilta perustuntipalkka.
2. Ylityö
Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä ylityötä on kaksiviikkoisjakson aikana 80 tuntia ylittävä työ.
Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.
Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjärjestelmässä 120 ylittäviltä tunneilta 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä ylityökorvauksena maksetaan 80 ylittäviltä tunneilta 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Työaikalain (1.1.2020) 18 § mukaisen tarkastelujakson pituus on 12 kuukautta.
3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö
Palkattoman poissaolon tai työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,5 tuntia pitempi. Keskimäärin 7,5 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin asti maksetaan lisätyökorvauksena peruspalkka. Keskimäärin 8 tuntia ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kaksi- tai kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta.
4. Vapaapäivänä tehty työ
V- tai X-päivänä sekä AP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.
V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.
X-päivänä ja AP-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu peruspalkka.
Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:
- sunnuntaina
- muuna kirkollisena juhlapyhänä
- vapunpäivänä
- itsenäisyyspäivänä.
V- tai X-päivänä tai AP-vapaana tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson kokonaistuntimäärää laskettaessa.
Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihtelee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.
5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen
Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa‑aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa‑ajan pituus lasketaan noudat-taen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauk-sesta. Vapaa‑aika on annettava neljän (4) kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
6. Esimiehet
Esimiehen kanssa voidaan sopia alla mainittujen lisien ja korotusten korvaamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:
- lisätyökorvaus
- ylityökorvaus
- sunnuntaityökorvaus
- ilta- ja yötyölisä
- luvanhaltijan edustajan lisä.
Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja korotusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työtunteihin verrattuna.
Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikkolepopäivältä, lisävapaapäivältä eikä AP-vapaalta maksettavaa korvausta.
Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korvausta määrättäessä.
6 a Kiinteää lisää koskevan sopimusehdon irtisanominen
Työehtosopimuksen mukainen kiinteää kuukausikorvausta koskeva sopimus voidaan irtisanoa päättymään seuraavan palkanmaksukauden päättyessä. Päättymisen jälkeen lisät ja korotukset lasketaan ja maksetaan kolmiviikkois- tai kaksiviikkoisjaksokohtaisesti.
Esimiehen vaatimuksesta on selvitettävä kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä, että ovatko maksetut kuukausikorvaukset riittäneet kattamaan toteutuneiden työtuntien perusteella työehtosopimuksen mukaisesti lasketut lisät ja korotukset päättymistä edeltäneiden 17 täyden kolmiviikkoisjakson tai 26 täyden kaksiviikkoisjakson ajalta.
Mikäli maksetut kiinteät korvaukset alittavat toteutuneiden työtuntien perusteella laskettujen lisien ja korvausten yhteissumman, on työnantaja velvollinen korvaamaan erotuksen esimiehelle.
Mikäli esimies laiminlyö työskentelyyn liittyvää sopimusta tai kiinteästä lisästä sopimisen yhteydessä annettua työnantajan määräystä ja kiinteää kuukausikorvausta on tästä syystä maksettu toteutuneisiin työtunteihin perustuviin lisiin ja korotuksiin verrattuna liikaa, työnantajalla on oikeus periä takaisin liikaa maksettu osuus.