3. Työaika

6 §  Työaika

Työajasta sopiminen

1. Työsopimuksessa sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta.

Alle 37,5 tuntia tekevän viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä työsopimuksessa sovittua työaikaa pidempi se sovitaan todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi.

Toteutuneen työajan tarkastelu

2. Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä tarkastelevat toteutuneen työajan ja työsopimustuntien vastaavuutta.

Toteutuneen viikkotyöajan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein työnantajan määrittämänä ajankohtana. Tätä pidemmästä, mutta enintään vuoden mittaisesta tarkasteluvälistä on sovittava 25 §:n mukaisesti. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Työnantajan on ilmoitettava etukäteen tarkastelun piirissä oleville työntekijöille tarkastelun ajankohta ja sen kattama ajanjakso.

Mikäli tarkastelu ei johda työsopimustuntien korottamiseen, tarkastelussa on perusteltava kirjallisesti merkittävät poikkeamat työsopimustunteihin nähden. Mikäli tarkastelu johtaa työsopimustuntien korottamiseen, korotetut sopimustunnit otetaan huomioon seuraavaksi suunniteltavan viikon tiedoissa. Toteuttamisajankohdasta voidaan työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) sopia toisin.

Säännöllinen työaika ja työvuoron pituus työvuoroluettelossa

3. Säännöllinen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa.

4. Työvuoron tulee olla vähintään 4 tuntia. Työntekijän kanssa kertaluonteisesti sovittaessa tai perustellusta syystä työvuoro voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy tulee käydä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.

5. Työvuoroluettelon mukainen työvuoro on enintään 9 tuntia.

Esimerkki 4

Työpaikkakohtaisesti sopien (25 §:n mukaisesti) työvuoroluetteloon suunniteltu työvuoro voi olla enintään 10 tuntia. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Logistiikkatyöntekijän työvuoroluetteloon suunniteltu työvuoro voi työpaikkakohtaisesti sopien (25 §:n mukaisesti) olla enintään 12 tuntia. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Säännöllisen työajan järjestäminen tasoittumisjaksossa

6. Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Säännöllinen työaika on enintään 48 tuntia viikossa.

Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi 3 viikon jaksossa olla enintään 9 kpl yli 8 tunnin työvuoroa, ellei työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) ole sovittu enintään 10 tunnin tai logistiikkatyöntekijöiden kohdalla enintään 12 tunnin työvuorosta.

2–26 viikon tasoittumisjakso

7. Työnantaja laatii etukäteen 2–26 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin (ks. myös logistiikkatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).

27–52 viikon tasoittumisjakso

8. Tämän kohdan määräykset eivät koske logistiikkatyöntekijöiden 27–52 viikon tasoittumisjaksoa (ks. Logistiikkatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).

27–52 viikon tasoittumisjakson käyttämisestä tulee sopia työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti). Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi. Sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päätyttyä.

Pidemmän tasoittumisjakson käyttämiselle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy, joka tulee käydä käyttöönotosta sovittaessa asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa läpi.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, tai työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmää ei työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta huolimatta ole saatu muodostettua, sopimusosapuolina voivat olla myös työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä. Sopimuksen syntyminen edellyttää tällöin kyseisen työntekijäryhmän keskuudessaan tekemää päätöstä.

Pidemmän tasoittumisjakson piiriin voivat kuulua toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään vuoden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät, joiden työsopimuksen mukainen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Alle 37,5 tuntia tekeville on maksettava suhteutettua kuukausipalkkaa.

Työnantaja laatii etukäteen 27–52 viikon pituisen työajan tasoittumisjakson, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.

Tasoittumisjärjestelmä

9. Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia, työvoiman käytön tarpeen vaihtelua jakson aikana sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.

10. Työnantajan laatimaan työajan tasoittumisjärjestelmään merkitään:

• tasoittumisjakson pituus,
• kokonaistyöaika sekä
• jakson alkamis- ja päättymispäivä.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.

11. Työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista. Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 9 viikkoa työajan tasoittumisjärjestelmä annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Työvuoroluettelo

12. Työnantajan laatimaan työvuoroluetteloon merkitään:

• työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen,
• päivittäiset lepoajat sekä
• tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä näistä laskettu keskimääräinen viikkotyöaika.

13. Työvuoroluetteloa laadittaessa työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä työvuorojen pituuden, työvuorojen sijoittelun, vapaiden ja vuosivapaiden antamisen suhteen.

14. Työvuoroluettelo laadittaessa tulee huomioida seuraavat periaatteet ja suositukset:

• Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.
• Työajan sijoittelun ja vapaiden tulisi vaihdella työntekijöiden kesken.
• Työvuorojen sijoittuessa eri vuorokauden aikoihin ne on suositeltavaa suunnitella työaikaergonomisesti. Suositeltava työvuorojen kiertosuunta on aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoro.
• Vapaata edeltävä työvuoro suositellaan järjestettäväksi aamuvuoroksi ja vapaapäiviä seuraava vuoro iltavuoroksi, jos vapaapäiviä on enemmän kuin 1.

15. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista.

Työajan tasoittumisjakson ollessa vähintään 19 viikkoa työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 3 viikkoa ennen työviikon alkamista.

Työpaikkakohtaisesti sopien (25 §:n mukaisesti) työvuoroluettelo voidaan antaa tiedoksi viimeistään viikkoa ennen työviikon alkamista. Jos työpaikalla on luottamusmies, tai työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmä, asiasta sovitaan luottamusmiehen tai työpaikkakohtaisen työryhmän kanssa. Mikäli työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai työpaikkakohtaisen sopimisen työryhmää ei työnantajan tai työntekijöiden aloitteesta huolimatta ole saatu muodostettua, sopimusosapuolina voivat olla myös työnantaja ja kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät yhdessä.

16. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työaikalain mukaan.

Esimerkki 5

20 viikon mittainen työajan tasoittumisjärjestelmä ajalle 12.5.–28.9.2025.

Koska jakson pituus on vähintään 19 viikkoa, tasoittumisjärjestelmä on oltava nähtävillä 3 viikkoa ennen jakson alkua eli viimeistään 20.4.2025.

Esimerkki 6

Työvuorot esimerkki 5. olevan tasoittumisjärjestelmän ensimmäiselle viikolle

• työaika enintään 9 t / vrk ja 48 t / vko
• enintään 9 yli 8 työtunnin päivää 3 viikossa
• paikallisesti sovittu 30 minuutin ruokatauoista (r).

Työvuoroluettelo ajalle 12.5.–18.5.2025, tiedoksi viimeistään 20.4.2025.

Työhönsidonnaisuusaika

17. Työhönsidonnaisuusaika työvuoron alusta lukien on, ellei paikallisesti toisin sovita

• enintään 9 tuntia säännöllisen työajan ollessa 8 tuntia tai lyhyempi
• enintään 10 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 8 tuntia
• enintään 11 tuntia säännöllisen työajan ollessa yli 9 tuntia.

18. Työvuoron ollessa alle 5 tuntia työvuoro tulee antaa yhdenjaksoisena. Seuraava työvuoro ei voi alkaa saman vuorokauden puolella, ellei työntekijän kanssa kertaluonteisesti toisin sovita.

Työnantaja voi päätöksellään poiketa kalenterivuoden aikana 5 kertaa työhönsidonnaisuusajasta, mikäli se on tarpeen työnantajan määräämän, etäyhteyksin järjestämän kokouksen tai tilaisuuden vuoksi.

7 § Lepoajat

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokausilevosta toisin (25 §:n mukaisesti). Sen tulee kuitenkin olla vähintään 9 tuntia.

Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin edellä mainitusta poiketen kertaluontoisesti sopia, että vuorokausilevon pituus on vähintään 7 tuntia.

Ruokatauko

2. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.

3. Paikallisesti sopien ruokatauko voidaan:

• lyhentää enintään 30 minuutilla tai
• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

4. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.

5. Ruokataukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Kahvitauko

6. Kahvitauot määräytyvät seuraavasti:

7. Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan 1 pidempi kahvitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin 1 ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.

Taukojen toteutuminen

8. Ruoka- ja kahvitaukoja annettaessa työnantajan on huolehdittava, että ne voidaan tosiasiallisesti pitää ja ohjeistettava, miten työntekijä voi yksin työskennellessä ne järjestää.

8 § Työviikko ja vapaat

Työviikon alkaminen

1. Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työpäivien määrä

2. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.

Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.

Viikkolepo

3. Viikkolepo määräytyy työaikalain 27 §:n mukaan.

4. Viikkolepo saadaan sijoittaa työviikkojen vaihteeseen siten, että yli puolet lepoajasta on sijoitettava sen viikon puolelle, jonka lepoajasta on kysymys.

Vapaat

5. Työntekijällä on työaikalain viikkolepoajan lisäksi 1 vapaa, jolla tarkoitetaan vähintään 24 tuntia pitkää vapaajaksoa. Vapaa on merkattava työvuoroluetteloon.

6. Toimihenkilöllä vapaa on kiinteä vapaapäivä ja jos mahdollista lauantai.

Edellä mainittua määräystä toimihenkilötyön kiinteästä vapaasta ei tarvitse noudattaa, mikäli siihen on yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy. Perusteltu syy voi liittyä yrityksen tuotanto- tai palvelutoimintaan kuuluviin järjestelyihin, jotka ovat tarpeellisia yrityksen asiakkaiden palvelemiseksi tai muun vastaavan toiminnallisen syyn vuoksi.

Työnantajan on pyydettäessä esitettävä kirjalliset perustelut liiketoiminnallisesta tarpeesta. Jos kirjallisia perusteluita ei pyynnöstä huolimatta esitetä 2 viikon kuluessa pyynnön esittämisestä, tulee tästä eteenpäin noudattaa kiinteää vapaata koskevaa määräystä.

Tasoittumisjakso ja vapaa

7. Tasoittumisjakson aikana on oltava yhtä monta työehtosopimuksen mukaista vapaata kuin jaksossa on viikkoja.

8. Tasoittumisjaksoa käytettäessä voidaan työehtosopimuksen mukainen vapaa siirtää viikolta toiselle. Toimihenkilötyössä vapaiden siirtäminen edellyttää työpaikkakohtaista sopimista (25 §:n mukaisesti), ellei kyseessä ole edellä mainittu yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnasta johtuva perusteltu syy.

Siirrettäessä vapaa viikolta toiselle on siirrettävä vapaa aina liitettävä jonkin toisen vapaan yhteyteen. Vapaiden yhdenjaksoisesta antamisesta voidaan sopia työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) toisin.

9. Mikäli tasoittumisjakson aikana ei ole suunniteltu kaikkia työehtosopimuksen mukaisia vapaita, korvataan saamatta jäänyt vapaa rahakorvauksena tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Rahakorvaus saadaan jakamalla työntekijän työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä.

Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluontoisesti sopia saamatta jääneen vapaan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Vapaat annetaan ensisijaisesti saman kalenterivuoden aikana, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vapaat annetaan viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaan ansainta

10. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata. Vuosivapaiden ansainta alkaa vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:

• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit,
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika,
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä,
• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.
  

Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Vuosivapaan antaminen

11. Vuosivapaat annetaan ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Vuosivapaita ei saa sijoittaa vuosiloman tai muiden vapaiden ajalle.

Esimerkki 9

Työntekijällä on 6 päivän vuosiloma 17.4. –26.4.2025. Koska pitkäperjantai, pääsiäislauantai, sunnuntai ja toinen pääsiäispäivä eivät ole vuosilomapäiviä, niin työntekijän vuosiloma päättyy lauantaina 26.4.2025. Vuosivapaata ei voi sijoittaa vuosiloman ajalle.

12. Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Vapaa voidaan kuitenkin antaa myös yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä.

13. Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Kolme päivää tai sitä pidemmästä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.

14. Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Sille kalenterivuorokaudelle, jolle vuosivapaa sijoittuu, ei voi suunnitella alkavaa tai päättyvää työvuoroa.

15. Vuosivapaat tulee antaa kokonaisina vapaapäivinä.

16. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita.

17, Vuosivapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Vuosivapaan vaikutus työaikaan ja vuosivapaan pituudesta toisin sopiminen

18. Vuosivapaa annetaan 7,5 tunnin pituisena työvuorona.

19. Suunniteltu työvuoro voidaan työntekijän aloitteesta sopia vuosivapaaksi. Vuosivapaan pituus vastaa tällöin työvuoron pituutta. Sopimisen yhteydessä tulee kuitenkin todeta sen mahdollinen vaikutus pidettävien vuosivapaiden määrään.

20. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosivapaan pituudesta toisin (25 §:n mukaisesti) työntekijällä ollessa aina samanpituiset alle 7,5 tunnin työvuorot. Vuosivapaan pituus sovitaan vastaamaan säännönmukaisen työvuoron pituutta, jolloin vuosivapaiden määrä voi myös kasvaa. Työnantaja voi suunnitella sovitun pituisia vuosivapaita työvuoroluetteloon jatkossa ilman erillistä sopimista.

21.Jos työntekijän vuositasolla saamat vuosivapaatunnit jäävät alle 67,5 tunnin, saamatta jäänyt työvuoroa lyhyempi vuosivapaan osa toteutetaan esimerkiksi:

• lyhentämällä työpäivää tai työpäiviä ko. tunneilla (palkka maksetaan kuitenkin koko suunnitellulta työvuorolta) tai
•  maksamalla ko. tunnit 8. kohdan mukaisesti rahakorvauksena tai
• siirtämällä ko. tunnit työaikapankkiin.

Palkka vuosivapaan ajalta

22. Vuosivapaan ajalta työntekijä saa palkkansa kiinteine lisineen ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.

Kuukausipalkkainen ja suhteutetulla kuukausipalkalla oleva työntekijä saa normaalin palkkansa riippumatta pidetyn vuosivapaan pituudesta.

Tuntipalkkainen työntekijä saa vuosivapaan ajalta palkan pidetyn vuosivapaan pituuden mukaan.

Provisiopalkkaiselle maksetaan vuosivapaan ajalta keskimääräinen päiväprovisio.

Vuosivapaan maksaminen rahakorvauksena

23. Työntekijän työsuhteen kestettyä 6 kuukautta hänen kanssaan voidaan sopia (25 §:n mukaisesti) vuosivapaiden antamisen sijaan niiden maksaminen rahakorvauksena. Aina työntekijän ansaittua vuosivapaan hänelle maksetaan sen pituutta vastaava rahakorvaus seuraavana palkkapäivänä.

Työntekijän aloitteesta voidaan sopia myös yksittäisen vuosivapaan tai sen osan maksamisesta rahakorvauksena. Rahakorvaus maksetaan seuraavana palkkapäivänä.

Rahakorvauksen suuruus saadaan kertomalla vuosivapaan pituus tuntipalkalla. Tuntipalkassa otetaan huomioon työntekijän palkassa maksamishetkellä olevat kiinteät lisät ilman tuntikohtaisia olosuhdelisiä ja työaikalisiä.

Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän tuntipalkka lasketaan työntekijän kokoaikatyön mukaisesta kuukausipalkasta jakajalla 160.

24. Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena toukokuun palkkapäivänä.

Jos vuosivapaita ei ole ollut mahdollista antaa työntekijän aloitteesta tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaisesti viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, vuosivapaat tulee maksaa rahakorvauksena tammikuun palkkapäivänä.

Vuosivapaat työsuhteen päättyessä

25. Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat maksetaan rahakorvauksena.

Mikäli työntekijän aloitteesta on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin se on ansaittu, työnantajalla on työsuhteen päättyessä oikeus periä takaisin ansaitsemattomasta vuosivapaasta maksettu palkka. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä.

Vapaiden sijoittelu

Vapaiden väliset työvuorot

26. Työvuoroluetteloa laadittaessa vapaiden välissä voi olla enintään 8 työvuoroa. Työpaikkakohtaisesti sopien (25 §:n mukaisesti) vapaiden välissä voi olla enintään 10 työvuoroa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan (ks. myös logistiikkatyöntekijöitä koskeva pöytäkirja).

Työntekijän kanssa voidaan edellä mainitusta poiketen sopia kertaluontoisesti, että vapaiden välissä voi olla enintään 11 työvuoroa.

Esimerkki 17

Työvuoroluettelon mukainen vapaa (V) jäi sairausloman sisään ja vapaapäivä katsotaan pidetyksi. Työntekijä palaa töihin torstaina.

Esimerkki 18

Työvuoroluettelon mukainen vapaa (V) on sairausloman ulkopuolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

Vapaapäiväyhdistelmät

27. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden aikana vähintään 7 pitkää viikonloppuvapaata ja 8 muuta vapaapäiväyhdistelmää.

Pitkällä viikonloppuvapaalla tarkoitetaan vapaata, joka alkaa viimeistään perjantaina klo 22 ja päättyy aikaisintaan maanantaina klo 06. Pitkän viikonloppuvapaan tulee kestää kuitenkin yhdenjaksoisesti vähintään 59 tuntia.

Vapaapäiväyhdistelmällä tarkoitetaan yhdenjaksoista vapaata, jonka pituus on vähintään 59 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan poiketa perustellusta syystä. Perusteltu syy voi liittyä yrityksen tuotanto- tai palvelutoimintaan kuuluviin järjestelyihin, jotka ovat tarpeellisia yrityksen asiakkaiden palvelemiseksi tai muun vastaavan toiminnallisen syyn, kuten säännöllisen vuorokierron vuoksi.

Vapaapäiväyhdistelmien antamisesta voidaan työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) sopia toisin.

Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, annetaan pitkiä viikonloppuvapaita ja muita vapaapäiväyhdistelmiä vastaavassa suhteessa.

Pitkiä viikonloppuvapaita ja muita vapaapäiväyhdistelmiä on suositeltavaa sijoitella tasaisesti pitkin kalenterivuotta.

Sunnuntaivapaa

28. Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, ellei toisin sovita 25 §:n mukaisesti. Jos työsuhde ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, on työstä vapaita sunnuntaita vastaavassa suhteessa.

Työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuoroluettelon laatimista.

Edellä esitetty ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjää.

Aattovapaa

29. Seuraavista aattopäivistä tulee vakinaisella työntekijällä olla 2 vapaana:

• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto.

Toimihenkilöllä vapaita ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto, ellei kyseessä ole 8 §:n 6. kohdassa määritelty yrityksen liiketoiminnasta johtuva perusteltu syy, jolloin tämän määräyksen sijaan noudatetaan kohtien 29 – 31 aattovapaamääräyksiä muilta osin.

Aattovapaan poikkeuksellinen toteutuminen

30. Kahden vuorokauden puolelle sijoittuvien työvuorojen osalta aattovapaa katsotaan saaduksi, jos myös aattoa seuraava pyhäpäivävuorokausi on työntekijän vapaa. Seuraava työvuoro voi alkaa aattoa seuraavan pyhäpäivävuorokauden jälkeisenä päivänä aikaisintaan klo 06.

Aattovapaan antaminen

31. Työsuhteen alkamisvuonna aattovapaat annetaan, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa.

Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduiksi aattovapaiksi.

Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kyseisinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Työnantaja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä toisin.

Vapaat ja poissaolot

32. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vapaita.

9 § Yötyö

1. Yötyöstä on sovittava työntekijän kanssa (25 § mukaisesti). Mikäli työnantaja ei saa muutoin työvuoroa täytettyä, työnantajalla on oikeus työvuoron määräämiseen.

2. Yötyönä pidetään työvuoroa, josta vähintään 1,5 tuntia tehdään klo 23–06.

3. Yövuoro ei saa alkaa eikä päättyä klo 01–05 välillä, ellei yrityksen tavanomaiseen toimintaan liittyvä painava syy tätä edellytä.

4. Yövuoroja saa teettää enintään 5 peräkkäin. Sovittaessa yötyöstä työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia enintään 7 peräkkäisestä yövuorosta.

5. Vähintään 5 peräkkäisen yövuoron jälkeen tulee olla 2 vapaata. Yksittäisiä yövuoroja tulee pyrkiä välttämään. Yövuorojen väliin ei voi sijoittaa yksittäistä vapaata, ellei työntekijän kanssa kertaluonteisesti toisin sovita.

6. Jatkuvasti yötyötä tekevälle työntekijälle on tehtävä terveystarkastukset työnantajan kustannuksella työtä aloitettaessa ja tämän jälkeen lainsäädännön edellyttämin määräajoin.

Mikäli yötyötä teetetään jatkuvasti osana työnantajan tavanomaista toimintaa, yötyön teettämisen periaatteet ja käytännöt on käsiteltävä osana työsuojelun yhteistoimintaa. Tässä yhteydessä on huomioitava erityisesti toimintatavat, joilla voidaan tukea terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

7. Jos työtä tehdään klo 23–06 ja työntekijän tavallisen työmatkan edellyttämää yleistä kulkuneuvoa tai mahdollisuutta työntekijän oman kulkuneuvon käyttöön ei ole työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana, työnantajan on järjestettävä kuljetus.

10 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

2. Sunnuntaityön teettämisessä noudatetaan tasapuolisuutta ottaen erityisesti huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään.

3. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan (ks. 12 § 20. kohta).

11 § Muut työaikajärjestelyt

Varallaolo ja hätätyö

12. Varallaolo ja hätätyö määräytyvät työaikalain mukaan.

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan työajan ulkopuolella työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön.  

Työnantaja ja työntekijä sopivat varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. 

Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. 

Liukuva työaika

13. Liukuvasta työajasta sovitaan kulloinkin voimassa olevan työaikalain mukaisesti. Keskimääräinen säännöllinen työaika viikossa määräytyy tämän työehtosopimuksen mukaan.

Liukuvan työajan järjestelyn tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen päätösvalta päivittäisen työn alkamis- ja päättymisajankohdista.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä pyrittävä antamaan kertyneet säännöllisen työajan ylittymät kokonaisina vapaapäivinä.

Muut työaikajärjestelyt

14. Työehtosopimuksen liitteinä olevissa pöytäkirjoissa on esitetty muita
työaikajärjestelyitä:

• Arkipyhäjärjestelmä
• Vuosityöajan lyhennys
• Joustava kokoaikatyö
• Lisätyön tarjoaminen
• Kokoaikatyön tarjoaminen
• Työaikapankki

12 § Lisä- ja ylityö

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Tehtyä lisätyötä ei voida vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidemmän työajan lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä työaikalain 17 §:n 1 momentin mukainen suostumus.

Lisätyön tarjoamisen periaatteiden käsittely

5. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaisen lisätyön tarjoamisen periaatteita käsitellään työpaikalla henkilöstöedustajien tai henkilöstön kanssa osana yhteistoimintaa.

Korotettu palkka

6. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Korotettua palkkaa määritettäessä työaikaan lasketaan myös viikon aikana annettu vuosivapaa.

7. Logistiikkatyöntekijälle maksetaan vuorokaudessa 10 tunnin jälkeen 50 %:lla korotettu palkka ja 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.

Jos logistiikkatyöntekijän säännöllinen työaika on työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) sovittu enintään 12 tunniksi vuorokaudessa, korotettua palkkaa maksetaan vuorokaudessa aina vasta 12 tunnin jälkeen. Vuorokaudessa 12 tunnin jälkeen tehtävistä tunneista maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Logistiikkatyöntekijälle ei makseta ilta- ja yölisiä työajan ylittäessä 12 tuntia vuorokaudessa.

Muuten korotettu palkka maksetaan 6. kohdan mukaan.

8. Työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia. Työaikalisät maksetaan lisä- ja ylityön ajalta korottamattomina.

Korotettu palkka tasoittumisjaksossa

9. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä

a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta

• maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka ja
• varastossa 12 tunnin jälkeen 100 %:lla korotettu palkka.

Edellä esitetystä poiketen varastoissa ja logistiikkakeskuksissa, joissa on työpaikkakohtaisesti (työehtosopimuksen 25 §:n mukaisesti) sovittu vuorokautinen säännöllinen työaika enintään 12 tunniksi, vähennetään vain yli 12 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta

• maksetaan erikseen 100 %:lla korotettu palkka.

b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia. Tasoittumisjakson työaikaan lasketaan mukaan jakson aikana annetut vuosivapaat.

c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

10. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa

11. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

12. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

13. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

14. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen 37,5 viikkotuntiin maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä tai
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen.

b. 50 %:lla korotettu palkka jos:

• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai
• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka. Logistiikkatyöntekijälle maksetaan korvaus 7. kohdan mukaan.

15. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyöntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle 37,5 tunnin, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.

16. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta keskimäärin 37,5 tuntiin asti korottamaton säännöllisen työajan palkka. Lisäksi noudatetaan 14. kohdan määräyksiä.

17. Suhteutettua kuukausipalkkaa saavan työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä alle sovitun keskimääräisen viikkotyöajan, vähennetään tekemättä jäänyttä tuntimäärää vastaava palkka työntekijän lopputilistä.

Työajan enimmäismäärä

18. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituksia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään 6 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan työpaikkakohtaisesti (25 §:n mukaisesti) pidentää enintään 12 kuukauteen. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Tuntipalkkajakaja

19. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 160:llä.

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

20. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan, ellei kannetta nosteta:

a. työsuhteen jatkuessa 2 vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt

b. työsuhteen päättyessä 2 vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.