Muuttopalvelualan työehtosopimus

1 § Voimassaoloaika

Sopimuskausi on 2.5.2023–28.2.2025.

2 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan muuttopalvelualan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Muuttopalvelualalla tarkoitetaan irtaimen omaisuuden tilaamista, kuljettamista, siirtämistä, näihin liittyvää pakkaamista, purkamista, asennusta, kalustejärjestelyjä sekä näitä tukevaa suunnittelua, neuvontaa ja vastaavaa toimintaa.

3 § Sopimuksen osana noudatettavat
yleiset sopimukset

Tämän sopimuksen osana sovelletaan voimassa olevaa TT-SAK yleissopimusta (sopimus liitteenä).

4 § Työsopimus ja työnjohto

Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät sekä johtaa työtä.

Työsopimus tehdään kirjallisena.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä säännöllisen työajan määrä.

Koeaika on enintään työsopimuslain mukainen. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.

Uudelle työntekijälle ilmoitetaan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies.

5 § Irtisanominen

Irtisanominen toimitetaan kirjallisesti. Mikäli erikseen töihin kutsuttava ei ole tehnyt työtä kolmen kuukauden aikana työntekijän työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti.

6 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia
irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
seuraavia irtisanomisaikoja työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä:

Korvaukset irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä sekä korvauksen
kuittaamisesta määräytyy työsopimuslain mukaan.

Päättäessä työsuhteen ennen määräaikaa työntekijä korvaa työnantajalle
aiheuttamansa vahingon. Korvaus on enintään kahden
viikon palkka.

7 § Työaika

1. Jaksotyö

Jaksotyössä työaika on:

• kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia/112,5 tuntia
• kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia/75 tuntia.

Jaksotyössä voidaan käyttää kahden tai kolmen viikon jaksoja sekä koko- että osa-aikatyöntekijöillä.

Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka säännöllinen työaika on vähemmän kuin keskimäärin 37,5 tuntia viikossa.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä vähimmäistyöajan määrä kolmiviikkois- tai kaksiviikkoisjaksossa.

2. Keskimääräisenä järjestetty jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten keskimääräisenä, että se tasoittuu työntekijän säännölliseen työaikaan enintään 6 viikon pituisen tasoittumisjakson aikana. Tällainen työajan järjestäminen on merkittävä työvuorolistaan.

Mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki, voi tasoittumisjakson pituus olla enintään 12 viikkoa.

Keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä voi säännöllinen työaika olla:

• kolmen viikon ajanjaksossa enintään 128 tuntia
• kahden viikon ajanjaksossa enintään 85 tuntia.

3. Työvuoron pituus

Työvuoron pituus on vähintään 5 ja enintään 12 tuntia. Alle 5 tunnin työvuoroista voidaan sopia työntekijän kanssa, pituus kuitenkin vähintään 3 tuntia. Pysyvistä poikkeuksista sovitaan pääluottamusmiehen kanssa (28 §).

4. Ylityön määritelmä

Ylityötä on tämän pykälän 1. kohdan työaikajärjestelmässä työ, joka kaksiviikkoisjaksossa ylittää 80 tuntia tai kolmiviikkoisjaksossa ylittää 120 tuntia.

Ylityötä on tämän pykälän 2. kohdan tarkoittamassa keskimääräisenä järjestetyssä jaksotyössä:

• kolmen viikon ajanjaksossa 128 tuntia ylittävä työ
• kahden viikon ajanjaksossa 85 tuntia ylittävä työ.

Kokoaikaisella tasoittumisjaksossa työvuorolistan mukaisen säännöllisen työajan ylittävä työaika kaksiviikkoisjaksossa tai kolmiviikkoisjaksossa korvataan kuten jaksoylityö, mikäli kyse ei ole lisätyöstä.

5. Ylityön korvaaminen

Ylityöstä kaksiviikkoisjaksoa kohden maksetaan kahdeltatoista ensimmäiseltä tunnilta ja kolmiviikkoisjaksoa kohden kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa.

6. Lisätyö

Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllisen työajan enimmäismäärää (kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia).

7. Ylityökorvauksen vaihtaminen palkalliseen vapaa-aikaan

Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa pyritään antamaan täysinä työpäivinä.

8. Työssäolon veroinen aika ylityötä laskettaessa

Työssäolon veroisena aikana pidetään työehtosopimuksen 18 §:n (sairauspoissaolo) ja 22 §:n (vuosiloma) aikaa.

8 § Lepoajat

Päivittäiset lepoajat

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on työntekijällä oikeus aterioida työaikana.

Työntekijällä on lisäksi työajan ollessa vähintään 4 ja enintään 8 tuntia oikeus yhteen virkistystaukoon ja työajan ollessa yli 8 ja enintään 10 tuntia kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työaika ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus pitää ylimääräinen virkistystauko.

Lepoaikaa tai virkistystaukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

Vuorokausilepo

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 10 tunnin lepoaika. Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Muutoin korvaus menetetystä lepoajasta on vähintään 50 %:lla korotettu palkka.

Viikoittainen vapaa-aika

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen 30 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran 7 päivän aikana. Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Paikallisesti voidaan sopia toisin työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken (28 §). Muutoin korvataan menetetty vapaa-aika työaikalain 28 §:n mukaisesti lyhentämällä säännöllistä työaikaa vastaavasti tai maksamalla 100 %:lla korotettua tuntipalkkaa.

9 § Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso

Laadinta

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään yhdeksi viikoksi, mutta pyritään laatimaan koko jaksoksi (kaksi, kolme, neljä tai kuusi viikkoa), ja annettava työntekijälle viimeistään viikkoa ennen ajanjakson alkamista.

Milloin edellä tarkoitetun työvuoroluettelon laatiminen työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa paikallisesti sopien pääluottamusmiehen kanssa.

Tasoittumisjakson pituus on maksimissaan 6 viikkoa.

Tasoittumisjakson pituus on enintään 12 viikkoa, mikäli käytössä on työehtosopimuksessa tarkoitettu työaikapankki.

10 § Työviikko

Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti ole toisin sovittu.

11 § Varallaolo

Varallaolosta on sovittava kirjallisesti.

12 § Vuosivapaajärjestelmä ja arkipyhävapaat

Vuosivapaan piirissä olevat

Vuosivapaa koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 120 tuntia kolmeviikkoisjaksossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.

Vuosivapaajärjestelmä toteutetaan lyhentämällä työntekijän vuotuista työaikaa seuraavasti.

Vuosivapaan määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Vapaan kertyminen

Vuosivapaata kertyy kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 23 §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Vapaan antaminen

Edellä mainitun perusteella kertyneet vuosivapaat annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Vuosivapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai vuosivapaapäiviä
keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vuosivapaapäivän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tuntia.

Vuosivapaan sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään vuosivapaan tuntimäärällä.

Ansaitut ja pitämättömät vuosivapaat voidaan sopia korvattavaksi rahana keskituntiansion mukaan.

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vähintään viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista. Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan työvuoroluettelossa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan vuosivapaan ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu vuosivapaa on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yhteydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetkisen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tämän pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

Vuosivapaan ulkopuolella olevat

Jos säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 112,5 tuntia / kolme viikkoa, työntekijään ei sovelleta vuosivapaata koskevia määräyksiä. Tällöin arkipyhä-määräykset ovat seuraavat;

Kirkolliset juhlapyhät, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä ja jouluaatto lyhentävät vuotuista työaikaa enintään 7,5 tuntia. Osa-aikatyöntekijöillä työaika lyhenee työajan suhteessa.

Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla.

Vapaan antamisessa noudatetaan muuten tämän pykälän määräyksiä soveltuvin osin.

13 § Palkkamääräykset

Palkkausjärjestelmä liitteenä.

14 § Palkanmaksu ja todistukset

Tuntipalkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa, ellei toisin paikallisesti ole sovittu.

Lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava työtodistus työsuhteen päättyessä.

Työntekijälle on pyynnöstä annettava palkkatodistus työsuhteen päätyttyä. Palkkatodistus on annettava kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä.

15 § Keskituntiansio (KTA)

KTA saadaan jakamalla työntekijälle vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta maksettu palkka hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta vastaavien työtuntien lukumäärällä, ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu.

Milloin työntekijä vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 80 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa vaan se lasketaan edelliseltä vuosineljännekseltä. Jos kyseisen vuosineljänneksen aikana palkkoja tarkistetaan, on se huomioitava keskituntiansiossa.

Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansiota ei 2 momentin perusteella lasketa, maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus perustuntipalkan mukaan.

16 § Kuukausipalkan ja päiväpalkan jakaja

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.
Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

17 § Matkustaminen

Matkakorvaukset maksetaan ensisijaisesti yrityksessä noudatettavan matkustusohjesäännön mukaisesti. Muutoin noudatetaan matkakustannusten korvausten ja maksuperusteiden osalta verohallituksen ohjeita.

18 § Sairausajan palkka

Maksuperuste

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä, josta on esitetty työnantajan hyväksymä selvitys. Palkkaa maksetaan jäljempänä mainitun ajanjakson työpäiviltä:

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 28 päivän palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.

Hyväksyttävä selvitys

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärintodistuksella. Sairausepidemian aikana tai tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairauspoissaolon osalta työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaa todistusta.

Hyväksyttävästä selvityksestä voidaan paikallisesti sopia toisin (28 §).

Palkan epääminen

Palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Palkkaa ei myöskään makseta, jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta. Jos päiväraha maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä. Työnantajan on ennen palkan epäämistä annettava työntekijälle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Työnantajan vastuu

Jos työntekijälle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on työntekijällä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa. Maksettuun palkkaan sovelletaan mitä tässä pykälässä on säädetty vähennyksistä. Työntekijän on ennen palkanmaksuvaatimusta annettava työnantajalle mahdollisuus korjata laiminlyöntinsä.

Vähennykset

Työnantaja on oikeutettu nostamaan, perimään takasin tai vähentämään sairausajan palkasta työntekijän samasta työkyvyttömyydestä samalta ajanjaksolta saaman päivärahan tai vastaavan työnantajan kannattamalta sairausvakuutuskassalta, tai tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella työntekijän saaman korvauksen, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja toimitettava pyydettäessä hyväksyttävä selvitys työkyvyttömyydestä ilman aiheetonta viivytystä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairasajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen sairasajan palkan ajanjaksoon, vaan sairasajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta.

Korvaava työ

Työntekijälle voidaan osoittaa korvaavaa työtä, joka ei haittaa työntekijän tervehtymistä. Korvaava työ edellyttää työntekijän suostumusta. Työntekijällä on oikeus keskeyttää korvaava työ. Korvaavan työn muista ehdoista sovitaan paikallisesti työntekijän kanssa.

19 § Lääkärintarkastus

Pakollinen lääkärintarkastus

Työntekijän palkkaa ei vähennetä, jos hän käy työhönsä liittyvässä työnantajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkastukseen matkustamisesta korvataan suoranaiset kustannukset.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on äkillinen, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavilla työajan ulkopuolella.

Ansionmenetys korvataan myös, jos edellä mainittu edellytys täyttyy ja kysymys on:

• Erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimiseksi
• Työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorittamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi
• Korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta
• Sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista
• Hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärintodistuksella.
• Terveyden ja hyvinvoinnin kartoittamiseen ja terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen liittyvät seulontatutkimukset (Valtio-neuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa) ja muut kuntakohtaiset seulontatutkimukset voidaan suorittaa palkallisella työajalla, mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

20 § Lapsen sairastuminen

Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen taikka muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan työntekijälle palkka tämän työehtosopimuksen 18 §:n mukaan, jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi
• hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää enintään 4 kalenteripäivää
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta sekä toimittanut lapsen sairaudesta saman selvityksen, joka vaaditaan työntekijän omasta sairaudesta.

Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksin asuvalle yksinhuoltajalle on, että

• molemmat lapsen kanssa vakituisesti asuvat henkilöt ovat ansiotyössä eikä toisella ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta tai
• toinen on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Yksinhuoltajaksi rinnastetaan myös henkilö, joka ilman avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan.

Sairasta lasta voi palkallisesti hoitaa vain yksi henkilö kerrallaan.

Muuten noudatetaan 18 §:n määräyksiä.

21 § Palkallinen äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan palkka äitiysvapaan ajalta 3 kuukauden ja isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän ajanjaksolta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• työntekijällä on oikeus äitiys- tai isyyspäivärahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia määräyksiä
• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kk äitiys- tai isyysvapaan alkaessa ja työntekijä valtuuttaa työnantajan nostamaan itselleen sen sairausvakuutuslain
  mukaisen päivärahaosuuden, johon työntekijällä olisi oikeus palkallisen äitiysvapaan tai isyysvapaan aikana.

Jos työntekijä adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, hänelle maksetaan edellä mainituin edellytyksin säännöllisen työajan palkka 3 kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.

22 § Vuosilomamääräykset ja kokonaisvuosilomapalkka

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kokonaisvuosilomapalkka

Tässä sopimuksessa kokonaisvuosilomapalkalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Kokonaisvuosilomapalkan määrä on 18 % lomanmääräytymisvuonna työssäolon ja työssäolon veroiselta ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korvausta.

Kokonaisvuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista.

Mikäli loma on jaettu osiin, maksetaan kutakin lomaosuutta vastaava määrä ennen loman alkamista. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä siihen mennessä ansaittu kokonaisvuosilomapalkka kokonaisuudessaan.

Kokonaisvuosilomapalkan maksuajankohdasta voidaan paikallisesti sopia toisin.

Erikseen töihin kutsuttavalle työntekijälle, kokonaisvuosilomapalkka maksetaan kuten vuosilomalain mukainen vuosilomakorvaus. Kokonaisvuosilomapalkan suuruus on 9 %. Kun työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden lomanmääräytymisvuoden,
on kokonaisvuosilomapalkan suuruus 11,5 %. Maksu suoritetaan aina palkanmaksun yhteydessä, jollei paikallisesti ole toisin sovittu.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, lukuun ottamatta tämän työehtosopimuksen tarkoittamaa kokonaisvuosilomapalkkaa.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin, tai tämän työehtosopimuksen 23 §:n mukaan. Samoin rinnastetaan säännöllisiin työtunteihin työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen.

Kokonaisvuosilomapalkka perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti.

Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien kokonaisvuosilomapalkka määräytyy seuraavasti:

Jokaiselta perhevapaan aikana kertyneelle lomapäivälle kokoaikainen työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa keskituntiansionsa.

Osa-aikaiselle maksetaan kokonaisvuosilomapalkka työajan suhteessa.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perusteella kertyneestä kokonaisvuosilomapalkasta suhteellinen osuus.

23 § Muut poissaolot

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään silloin, kun alla mainitut päivät muutoin olisivat työpäiviä, seuraavasti:

Hautauspäivä

Työntekijä saa palkallista vapaata lähiomaisensa hautauspäivänä. Lähiomaisia ovat puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Lyhyt tilapäinen loma

Palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä työntekijän perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen, lähiomaisen kuoleman taikka yhteiskunnallisen luottamustehtävän takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa, jonka pituudesta on paikallisesti sovittava.

Kutsuntapäivä

Palkka maksetaan varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle sekä kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle. Tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen osallistuvalle maksetaan palkka siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Reservin kertausharjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

Merkkipäivät

Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivät sekä vihkimispäivä ja parisuhteen rekisteröimispäivä.

Kunnalliset luottamustehtävät

Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan työntekijän palkkaa vähennetään kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa palkkansa. Erotus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Työntekijän oikeus palkattomaan vapaaseen

Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja valtuuston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa työntekijälle oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä tuotannollista estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokoukseen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

24 § Koulutus

Koskee toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevia työntekijöitä, joille on määritelty vähimmäistyöaika.

Työnantaja maksaa lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uudistamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä aiheutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä kyseisessä työsuhteessaan.

Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettajakortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja ottaa työntekijälle ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.

26 § Työasu

Työnantaja järjestää tarvittaessa työntekijöille työasun.

Työnantaja huoltaa järjestämänsä työasun, ellei paikallisesti sovita toisin.

27 § Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

Työsuojeluvaltuutetulle annetaan tehtävien hoitamiseksi tarpeellista vapautusta työstä keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön kerroin on 0,200, kuitenkin vähintään 4 tuntia kuukaudessa.

Matkakorvaus maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Korvaukset

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan sama korvaus kuin pääluottamusmiehelle.

28 § Paikallinen sopiminen

• Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai pääluottamusmies, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.
• Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
• Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.
• Toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään 9 kuukautta voimassa olleen määräaikaisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta.
• Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.
• Sopimus on osa työehtosopimusta.
• Paikallista sopimusta ei voida solmia työsopimuksella.

29 § Järjestäytymisvapaus

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

30 § Ay-jäsenmaksujen pidättäminen

Työntekijän valtuuttama työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton pankkitilille. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä määrästä.

31 § Erimielisyyksien sovittelu

Neuvottelujärjestys

Yrityskohtainen neuvottelu

Työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä on neuvoteltava ensin työnantajan ja työntekijän kesken. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajanaan luottamusmiestä.

Järjestöneuvottelut

Jos yrityksessä ei ole päästy asiassa sovintoon ja erimielisyys koskee työehtosopimusta, voi erimielisyysasian osapuoli siirtää asian Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hoidettavaksi.

Työtuomioistuin

Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

32 § Työrauha

Työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimet ovat työehtosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä.

33 § Luottamusmiehet

Luottamusmiehen valinta

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työnantajan työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton jäsen.

Palvelualojen ammattiliittoon kuuluva ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen.

Luottamusmiesvaalin saa pitää työpaikalla. Vaali ei saa häiritä työntekoa. Vaalista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta aikaisemmin. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Valitut luottamusmiehet on valintakokouksen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Varapääluottamusmiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Vapautus työstä

Luottamusmiestehtäviä varten annetaan pääluottamusmiehelle
vapaata työstä ja maksetaan korvausta kuukausittain 1.5.2023 lukien.

Vapautus ja korvaus 1.3.2024 lukien on

Muille kuin pääluottamusmiehelle annetaan tarvittaessa työstä vapautusta ansiotasoa menettämättä.

Jos henkilöstön edustaja suorittaa työajan ulkopuolella työnantajan kanssa sovittua tehtävää, neuvottelua tai muuta yhteistoimintaan liittyvää asiaa, maksetaan siihen käytetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan muunlaisesta korvauksesta.

Vapaan määrittäminen

Työntekijämäärä todetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Jos työntekijämäärässä tapahtuu tämän jälkeen olennaisia muutoksia, todetaan muutoksen vaikutukset työnantajan tai pääluottamusmiehen sitä pyytäessä. Vapaan määrää noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.

Matkustaminen

Pääluottamusmiestehtävien edellyttämästä matkustamisesta toiselle paikkakunnalle sovitaan työnantajan kanssa. Matkakustannukset korvataan työehtosopimuksen mukaisesti.

Tiedot erimielisyystapauksissa

Luottamusmiehelle annetaan kaikki palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvästä asiasta syntyneen epäselvyyden tai erimielisyyden selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

Liittojen välinen neuvottelu

Luottamushenkilön työsuhteen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.

34 § Sopimuksen irtisanominen

Työehtosopimus on irtisanottava viimeistään yksi kuukausi ennen sopimuksen päättymistä. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.