Alkon työehtosopimus

1 § Yleiset ehdot

Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan Alkossa työskenteleviin työntekijöihin.

Työsuhde

1. Alkon ja työntekijän välillä tehdään viimeistään työsuhteen alkaessa kirjallinen työsopimus.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Koeaikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu myymälätyöntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluasiamiehenä sekä missä he ovat tavattavissa.

5. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

Määräaikainen työsopimus

1. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan.

2. Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymispäivä ei ole työsopimusta tehtäessä tiedossa, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisajankohta viipymättä päättymisajankohdan tultua työnantajan tietoon.

3. Työsopimuksessa voidaan sopia, että määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Työsuhteen päättäminen

1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

a)      14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

b)      yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

c)       kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta

d)      neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

e)      kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

a)      14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään kaksi vuotta

b)      21 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli kaksi vuotta, mutta enintään viisi vuotta

c)       yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2.  Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

3.  Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

4.  Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työntekijälle maksettava noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

2 § Työaika

Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 45 tuntia viikossa. Yksintyöskentelymyymälöissä säännöllinen työaika on kuitenkin enintään 9,5 tuntia vuorokaudessa. 9 tuntia ylittävästä työajasta maksetaan 50 % korotettu palkka.

Yksintyöskentelymyymälänä pidetään tässä myymälää, jossa yksi henkilö avaa ja sulkee myymälän työskennelleen koko päivän yksin.

Työajan enimmäismäärä: Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana.

Säännöllisen työajan tulee tasoittua 26 viikossa keskimäärin enintään 37,5 tuntiin/viikko. Lyhyempiä tasoittumisjaksoja voidaan käyttää pääluottamusmiehen kanssa asiasta sovittaessa.

Työnantajan suunnittelema työviikko on keskimäärin viisipäiväinen 26 viikon jaksossa.
Jos työnantajan suunnittelema työviikko ei tasoitu viisipäiväiseksi 26 viikon kuluessa, korvataan saamatta jääneet viikkovapaapäivät työntekijälle 7,5 tunnin yksinkertaisella tuntipalkalla.

Lisätyö on sovitun suunnitellun työajan lisäksi tehty työ. Tehty lisätyö voidaan ottaa huomioon tasoittumisjakson tunneissa, jos sopimustunnit jäävät tasoittumisjaksolla vajaaksi, mikäli asiasta sovitaan alueluottamusmiehen kanssa. Mikäli työnantaja ja alueluottamusmies eivät pääse sopuun asiasta, voidaan asia siirtää pääluottamusmiehen ja HR-päällikön välillä ratkaistavaksi. Työvuoroluettelon laatimisen jälkeen merkittävät lisätyöt maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä lisätöinä.

Keskimääräisen viikkotyöajan tarkastelu

Työntekijän toteutunut keskimääräinen viikkotyöaika tarkastellaan vuosittain.
Tarkastelujakso on yksi kalenterivuosi.

Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki työntekijän tarkastelujakson aikana tekemä (suunniteltu ja suunnittelematon) työ. Poissaoloja ei huomioida tarkastelussa.

Toteutuneen viikkotyöajan perusteella muodostetaan rekrytointijono, jossa ylempää työnantajan määrittelemää tuntipositiota suurempi toteutunut viikkotyöaika muodostaa työntekijälle vaatimustason minimiosaamisvaatimusten täyttyessä etusijan tulevissa rekrytoinneissa omalla resursointialueellaan.

Tarkemmasta menettelytavasta sovitaan paikallisesti.

Työvuoroluettelo

Joka kolmannen kalenteriviikon maanantaina annetaan sitovasti tiedoksi kolmen kalenteriviikon päästä alkavan kolmiviikkoisjakson työvuoroluettelo. Ennen työvuoroluettelon tiedoksi antamista tulee työntekijällä olla mahdollisuus esittää toiveensa työvuorojen sijoittumisesta. Toisenlaisesta julkaisurytmistä ja julkaistavan työvuoroluettelojakson pituudesta voidaan sopia paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Työvuoroluetteloon ei saa merkitä alle 4 tunnin työvuoroa, elleivät työntekijän tarpeet tätä edellytä. Työntekijä voi myös sopia työsopimuksella säännönmukaisesti alemmasta päivittäisestä tuntimäärästä.

Työvuoroluettelosta tulee käydä ilmi kunkin työntekijän työpäivät ja niiden pituus, työajan alkamis- ja päättymishetki, päivittäisen lepoajan sijoittuminen sekä vapaapäivät ja tasoittumisjakson jäljellä olevien viikkojen ja työtuntien määrä.

Vapaapäivien sijoittelu

Kokoaikaiselle työntekijälle annetaan 26 viikon tasoittumisjaksoissa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 6 lauantai-sunnuntai ja 7 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Vähintään 30 viikkotunnin työsopimuksella työskentelevälle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan 26 viikon tasoittumisjaksoissa vuosiloma-ajan lisäksi 4 lauantai-sunnuntai ja 4 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Muulle osa-aikaiselle työntekijälle annetaan hänen niin halutessaan 26 viikon tasoittumisjaksossa vuosiloma-ajan lisäksi vähintään 2 lauantai-sunnuntai ja 2 sunnuntai-maanantai vapaapäiväyhdistelmää.

Lauantai-sunnuntai-maanantai välille sijoitettu kolmen päivän vapaapäiväyhdistelmä katsotaan yhdeksi annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi.

Työntekijän lauantaille toivoma toteutunut vapaapäivä katsotaan annetuksi lauantai-sunnuntai -vapaapäiväyhdistelmäksi.

Jos työsuhde ei ole jatkunut koko tasoittumisjaksoa, vapaapäiväyhdistelmiä annetaan vastaavassa suhteessa.

Enintään viiden kuukauden määräaikaisissa työsuhteissa ei noudateta edellä mainittuja määräyksiä vapaapäiväyhdistelmistä.

TES-kriteerit ylittäviä vapaayhdistelmiä (erityisesti la-su vapaat) suunnataan palautumisen mahdollistamiseksi niille henkilöille, jotka sopimustuntien perusteella tekevät 4-5 -päiväistä työviikkoa (vähintään 30 tuntia).

Työntekijä voi sopia työnantajan edustajan kanssa vapaapäivien antamisesta muina arkipäivinä. Sopiminen voi koskea myös viikoittaisten vapaapäivien yhdistämistä. Sopiminen koskee vain yhtä työvuorosuunnittelujaksoa kerrallaan.

Työnantajan liiketoiminnallisten toimintaedellytysten muuttuessa voidaan työvoiman sopeutustarpeen ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi sopia myös muunlaisista vapaapäiväyhdistelmistä paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevälle koko- tai osa-aikaiselle työntekijälle suunnitellaan lähtökohtaisesti vapaaksi yksi seuraavista aattopäivistä: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto. Työsuhteen alkamisvuonna yksi vapaa suositellaan annettavaksi silloin, kun työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa. Vuosilomalle sijoittuvat aattopäivät lasketaan saaduksi aattovapaaksi.

Arkipyhäviikko

Arkipyhäviikon työaikaa lyhentävät

• pitkäperjantai
• pääsiäismaanantai
• helatorstai
• juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat

• uudenvuodenpäivä
• loppiaispäivä
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä
• jouluaatto
• tapaninpäivä.

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä arkipyhäviikolla, kahdella edellisellä tai seuraavalla viikolla taikka muuna aikana paikallisesti niin sovittaessa.

Vuorokautinen työaika

Vuorokautinen työaika on yhdenjaksoinen lukuun ottamatta ruokailutaukoa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

Työntekijän työvuoro voidaan jakaa kahteen eri myymälään samalla resursointialueella. Siirtymäaika toiseen myymälään kesken työvuoron siirryttäessä on työaikaa.

Työvuoroluettelossa julkaistu työvuoro voidaan muuttaa kokonaan tai osin toiseen myymälään samalla resursointialueella ennen työvuoron alkamista tai sen aikana.

Yötyö

Työnantaja ja työntekijä voivat työaikalain 26 §:n estämättä sopia yötyön tekemisestä klo 23.00-06.00 välisenä aikana.

Korotettu palkka

Vuorokaudessa 9 ja viikossa 45 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tasoittumisjärjestelmässä ylityöstä, vähennettynä vuorokaudessa yli 9 tuntia ja viikossa yli 45 tuntia tehty työaika, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

3 § Lisätyön tarjoamisvelvollisuus

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantaja tarjoaa näitä töitä osa-aikatyöntekijöilleen kokonaisina sopimustuntipositioina.

Lisätyön tarjoaminen toteutetaan työnantajan liiketoiminnallisista tarpeista johtuvien rekrytointitilanteiden yhteydessä keskimääräisen viikkotyöajan tarkastelusta 2 §:ssä sovitun menettelyn mukaisesti.

Mikäli sisäisessä rekrytointimenettelyssä ei löydy vaatimukset täyttävää työntekijää, työnantaja voi rekrytoida työntekijän yhtiön ulkopuolelts liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti.

Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukainen työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle rajoittuu kulloinkin määritetyllä resursointialueella tarjolla olevaan työhön.

4 § Palkkausjärjestelmä

Myymälätyöntekijöiden palkkausjärjestelmä on 1.1.2025 alkaen vaativuuspohjainen. Aiempaa osaamispohjaista palkkausjärjestelmää noudatetaan siirtymähetkeen asti muilta osin, mutta työehtosopimusosapuolet ovat sopineet, että osaamisen arviointeja ei tehdä vuonna 2024.

Vaativuustasojen kuvaukset ja palkkaryhmäkohtaiset vähimmäispalkat ovat työehtosopimuksen liitteessä 1.

Vaativuustasot

Myyjän tehtävässä on neljä eri vaativuustasoa. Työnantaja määrittää myymäläryhmäkohtaisesti, minkä tasoisia tehtäviä kyseisessä myymäläryhmässä on. Määrittelyyn vaikuttaa myymäläryhmän toimintaympäristön vaativuus ja liiketoiminnalliset tarpeet.

Jokaisella vaativuustasolla on määritelty kyseisen vaativuustason minimiosaamisvaatimukset, jotka työntekijän tulee täyttää, voidakseen tulla valituksi kyseiseen tehtävään.

Vaativuustaso tarkistetaan tehtävän rekrytointia avattaessa.

Jotta työntekijä voi tulla valituksi vaativampaan myyjätehtävään, tulee hänen täyttää kyseisen vaativuustason minimiosaamisvaatimukset. Vaativuustasoa määriteltäessä arvioidaan työtehtävää, ei työntekijää. Myyjätehtävän vaativuustaso ei muutu työntekijän osaamisen kasvun myötä.

Jos työntekijä vaihtaa toiseen myyjätehtävään, määräytyy tehtävän vaativuustaso uuden tehtävän mukaan.

Palkkaryhmät

Työntekijän palkkaryhmä määritetään tehtävään valitessa perustuen henkilön taitoihin, kokemukseen, koulutukseen ja osaamiseen.

Palkkaryhmä voi nousta vaativuustason sisällä työnantajan Merit-tarkastelun perusteella. Merit-tarkastelulla tarkoitetaan peruspalkkojen tarkastelua, jossa arvioidaan henkilöiden peruspalkkoja suhteessa tehtävän palkkaryhmissä edellytettäviin taitoihin, kokemukseen, koulutukseen ja osaamiseen. Palkantarkistusten suuruus ja jakoperusteet ovat aina työnantajan päätettävissä.

Palkkaryhmien väliset erot perustuvat eroihin henkilöiden taidoissa, kokemuksissa, koulutuksessa ja osaamisessa. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille tiedoksi vuosittain kulloinkin voimassa olevat palkkaryhmien määräytymisen periaatteet sekä edellisen vuoden aikana toteutuneiden Merit-korotusten määrät ja kohdentumisen.

Vaativuustasolla 1 on kaksi palkkaryhmää 1.1 ja 1.2. Kyseiset palkkaryhmät ovat kiinteitä, eivätkä ne ole Merit-tarkastelun piirissä.

Palkkaryhmä 1.1 on täsmätyökykyisen henkilön tehtävä. Henkilöillä on tyypillisesti työkyvyttömyyseläkepäätös.

Palkkaryhmä 1.2 on harjoittelijatehtävä, joka voi jatkua korkeintaan vuoden verran.

Vaativuustasolla 2 on kolme palkkaryhmää 2.1, 2.2 ja 2.3. Lisäksi nämä kolme palkkaryhmää on jaettu alueen mukaan A (muu Suomi) ja B (pääkaupunkiseutu)

Vaativuustasolla 3 on neljä palkkaryhmää 3.1, 3.2, 3.3. ja 3.4. Lisäksi nämä neljä palkkaryhmää on jaettu alueen mukaan A (muu Suomi) ja B (pääkaupunkiseutu)

Vaativuustasolla 4 on kolme palkkaryhmää 4.1, 4.2 ja 4.3. Lisäksi nämä kolme palkkaryhmää on jaettu alueen mukaan A (muu Suomi) ja B (pääkaupunkiseutu)

Erityistilanteita

Erityisvastuun päättyminen

Jos henkilön erityisvastuu päättyy, siirtyy hän erityisvastuuta edeltäneeseen vaativuustasoonsa ja palkkaryhmään, ellei hän ole hakeutunut rekrytoinnin kautta uuteen rooliin toisen vaativuustason tehtävässä.

Jos henkilö on ollut vain erityisvastuun sisältävässä vaativuustason 4 tehtävässä ja hänen erityisvastuunsa päättyy, siirretään hänet vaativuustasolle 3 vastaavaan palkkaryhmään kuin hänellä on ollut korkeimman vaativuuden tehtävässä.

Työkyvyn aleneminen

Henkilön tilapäinen työkyvyn alenemasta johtuva työn keventäminen ei vaikuta vaativuustasoon tai palkkaryhmään.

Palkan määräytyminen Alkoon palaavilla henkilöillä

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ja hän palaa saman vaativuustason tehtävään vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä, sijoitetaan henkilö samaan palkkaryhmään kuin aiemmin.

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ja hän palaa saman vaativuustason tehtävään yli vuoden tauon jälkeen, arvioidaan henkilön palkkaryhmä samoin kuin uusilla henkilöillä.

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ja hän palaa korkeamman vaativuustason
myyjätehtävään, arvioidaan henkilön palkkaryhmä samoin kuin uusilla henkilöillä.

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ja hän palaa matalamman vaativuustason tehtävään vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä, on palkkaryhmä vastaava kuin korkeamman vaativuuden tehtävässä. Esimerkiksi VL 4.2 → VL 3.2.

Jos henkilön työsuhde on päättynyt ja hän palaa matalamman vaativuustason tehtävään yli vuoden tauon jälkeen, arvioidaan palkkaryhmä samoin kuin uusilla henkilöillä.

Palkkaryhmän aluetta koskeva vaihtoehto A tai B määräytyy kuitenkin aina sen mukaan, missä myymäläryhmä todellisuudessa sijaitsee myös Alkoon palaavilla henkilöillä.

5 § Arkipyhäkorvaus

Niiltä viikoilta, joilta kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa lyhennetään arkipyhäviikon johdosta, maksetaan kaikille tuntipalkkaisille ja vajaata työviikkoa tekeville kuukausipalkkaisille arkipyhäkorvausta seuraavasti:

• jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on 7,5–14,5 tuntia/viikko, maksetaan kahden ja puolen tunnin palkka, ja
• jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on 15–29 tuntia/viikko, maksetaan viiden tunnin palkka, ja
• jos keskimääräinen vähimmäistyöaika on yli 29 tuntia/viikko, maksetaan kuuden tunnin palkka.

Keskimääräiseen vähimmäistyöaikaan lasketaan kuukausi- ja tuntipalkkainen vähimmäistyöaika.

6 § Lisät

Lisien maksaminen

Lisien euromäärät on esitetty liitteessä.

Samalta ajalta maksetaan vain yhtä seuraavista lisistä: ruuhka-, lauantai-, ilta- ja aattoiltalisä.

Ruuhkalisä

Ruuhkalisää maksetaan myymälässä ko. päivänä työskentelevälle työntekijälle

• perjantailta,
• jouluaattoa edeltäviltä kahdelta myyntipäivältä,
• juhannusta edeltäviltä kahdelta myyntipäivältä,
• pääsiäistä edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä,
• vappua edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä
• uudenvuodenpäivää edeltävältä yhdeltä myyntipäivältä.

Lauantailisä

Lauantaina kello 13.00-23.00 välisenä aikana suoritetusta työstä maksetaan lauantailisää.

Iltalisä

Iltalisää maksetaan kello 18.00-23.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Yölisä

Yölisää maksetan 23.00-05.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Aattoiltalisä

Myymälän oltua auki kirkollisen juhlapäivän aattona kello 18.00 jälkeen maksetaan kello 18.00-23.00 välisenä aikana tehdystä työstä lauantailisän suuruista aattoiltalisää.

7 § Ruokatauko, kahvitauko ja ateriaetu

Työhön tulon ja työstä lähdön välisen ajan ollessa suunnitellussa työvuorossa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia, kuuluu työvuoroon ruokatauko. Ruokatauon pituus on 30 minuuttia. Ruokatauon pituudesta voidaan paikallisesti pääluottamusmiehen ja HR-päällikön välillä sopia tilapäisesti toisin. Ruokataukoa ei lueta työaikaan.

Ruokatauon poistamisesta kokonaan voidaan paikallisesti sopia myymälöissä, joissa voidaan työskennellä yksin. Tällöin työntekijä voi ruokailla työaikana.

Alko osallistuu työntekijän ateriakustannuksiin maksamalla työntekijälle ateriaedun rahakorvausta, jonka suuruus on 8,56 euroa / työpäivä. Korvausta maksetaan vain toteutuneilta työpäiviltä.

Poissaolojen (esimerkiksi sairaus, vuosiloma, perhevapaa tai muu palkallinen tai palkaton vapaa) ajalta ei makseta ateriaedun rahakorvausta.

Kahvitauko

Työpäivän pituuden ollessa:
alle 4 tuntia: ei kahvitaukoa
4 – alle 6 tuntia: yksi kahvitauko
vähintään 6 tuntia: kaksi kahvitaukoa

Jos työpäivään kuuluu kaksi kahvitaukoa, voidaan töiden järjestelyyn liittyvästä syystä sopia myös yhdestä pidemmästä kahvitauosta. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin yhden ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.

Koska kahvitauko luetaan mukaan työaikaan, tulee tauon keskeyttämiseen olla valmius, jos esimerkiksi rahankuljetus, asiakaspalvelu- tai uhkatilanne myymälässä taikka muu vastaava syy sitä edellyttää.

8 § Vuosiloma

Työsuhteeseen 28.2.1998 jälkeen tulleiden vuosilomat määräytyvät seuraavasti:

Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt

•  alle vuoden                                       2 päivää
•  vähintään vuoden                             2,5 päivää

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti

• alle vuoden                                       10,0 %
• vähintään vuoden                             12,5 %

Työsuhteessa   28.2.1998 olleiden työntekijöiden vuosilomat määräytyvät 1.4.2023 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien seuraavasti:

Vuosiloman ansainta

Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt

• 10 vuotta tai enemmän 3 arkipäivää/kk ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä 3 arkipäivää/kk.

Ne työntekijät, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta, saavat lomaa 3 ¼ arkipäivää ja tuntipalkkaiset 3 ¼ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Viime mainitun päivän jälkeen syntynyttä kertymää ei oteta huomioon.

Vuosiloma kuluu vuosilomalain tarkoittamina arkipäivinä maanantaista lauantaihin.

Lomapalkan määräytyminen

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka ja kuukausipalkkaisten palkanlisistä vuosilomalain 7 §:n mukaan laskettava vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti:

•  alle 10 vuotta 12,5 %
•  vähintään 10 vuotta 15 %.

Niiden työntekijöiden osalta, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta, em. prosenttiluku on 16,5 %.

9 § Lomapalkan ja -rahan maksaminen

Lomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta. Lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy työntekijän itse irtisanoutuessa. Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta, jos työsuhteen päättymisen syy on työntekijän eläkkeelle jäänti.

Lomaraha maksetaan toukokuun puolivälin palkanmaksun yhteydessä.

Määräaikaisille työntekijöille lomaraha maksetaan ainoastaan pidettyä vuosilomaa vastaavasta loma-ajan palkasta tavanomaisena palkanmaksupäivänä (ei etukäteen).

10 § Työterveyshuolto

1. Työnantaja huolehtii työntekijöiden työterveyshuollosta työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain yhteistyössä laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Työnantaja ja työterveyshuollon edustaja käyvät vuosittain läpi työterveyshuollon sisältöön liittyvät mahdolliset päivitystarpeet siltä osin, kun ne koskevat valtakunnallisen työterveyslääkärin lähetteellä tai luvalla tapahtuvia tarvelähtöisiä palveluita. Jos muutoksia ehdotetaan, ne tarkastellaan ja neuvotellaan yhdessä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen edustajien välillä.

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.

3. Työnantaja ei osallistu sairauskulujen korvaukseen eikä suorita sairausajalta palkkaa, jos työntekijä on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut itselleen sairauden.

4. Työnantajalla on oikeus saada kultakin sairauspäivältä enintään maksamansa palkan verran korvausta työntekijän sairausvakuutuslain tai lakisääteisen vakuutuksen perusteella työkyvyttömyyden takia saamasta päivärahasta tai siihen verrattavasta korvauksesta.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää maksamatta jäänyt korvaus työntekijän palkasta.

Mitä edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa on määrätty päivärahasta tai siihen verrattavasta korvauksesta, sovelletaan myös työnantajan maksamiin sairauskulujen korvauksiin.

5. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on alkanut ennen 1.3.1998, maksetaan sairausajan palkkaa neljältä kuukaudelta. Sairausajalta maksetaan ruuhka-, lauantai-, ilta- ja aattoiltalisää työvuoroluettelon mukaisesti.

6. Muulle kuin kohdassa 5 tarkoitetulle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

Kun työsuhde on kestänyt

• alle kolme vuotta: 4 viikon ajalta,
• vähintään kolme vuotta: 5 viikon ajalta,
• vähintään viisi vuotta: 6 viikon ajalta,
• vähintään 10 vuotta: 8 viikon ajalta.

Sairausajalta maksetaan ruuhka-, lauantai-, ilta- ja aattoiltalisää työvuoroluettelon mukaisesti.

7. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, jos työkyvyttömyys on saman sairauden vuoksi alkanut uudelleen ennen kuin henkilö on ollut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden

• todellisessa työssä.
• lomalla vahvistetun lomalistan mukaisesti (ja työssä).

8. Mikäli työntekijän työsuhde on kuukausipalkkainen ja alkanut ennen 1.3.1998, työnantaja maksaa työtapaturmassa vahingoittuneelle työntekijälle täyden palkan koko työkyvyttömyysajalta.

11 § Lapsen syntymä

A. Yhteiset määräykset

Työntekijän oikeus saada raskaus-, erityisraskaus-, vanhempainvapaata tai hoitovapaata siten kuin työsopimuslaissa on säädetty.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkka vapaan alkua edeltävän tasoittumisjakson keskimääräisen ansion mukaan.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan myös raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan.

B.  Seuraavat määräykset koskevat 28.2.1998 jälkeen alkaneita työsuhteita:

Sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan oikeutetulle synnyttävälle vanhemmalle maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaasta johtuvan poissaolon alusta lukien enintään 40 arkipäivän ajalta.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään vanhempainvapaan 36 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhdeksän kuukautta ja vähintään 120 työpäivää ennen ko. vapaalle jäämistä.

Seuraavat määräykset koskevat työsuhteessa 28.2.1998 olleita työntekijöitä

C.  Kuukausipalkkaiset ja tuntipalkkaiset

1. Sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan oikeutetulle synnyttävälle vanhemmalle maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaasta johtuvan poissaolon alusta lukien enintään 40 arkipäivän ajalta.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään vanhempainvapaan 36 ensimmäiseltä arkipäivältä

2. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa kuukausipalkkaista työntekijää ei saa pitää työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista. Jos hän joutuu sen vuoksi olemaan pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa poissaoloajalta, ellei kysymys ole raskausvapaasta.

3. Synnytyksen aiheuttamiin lääke- ja lääkärinkuluihin Alko ei osallistu. Mikäli synnytys myöhemmin aiheuttaa jälkisairauksia, sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä sairaustapauksista.

4.  Edellä A kohdassa mainitun raskaus- ja vanhempainvapaan aikana kuukausipalkkainen työntekijä on oikeutettu käyttämään 9 §:ssä tarkoitettuja etuuksia.”

12 § Paikallinen sopiminen

Sopijapuolina ovat työnantaja ja työntekijä. Mikäli sopiminen koskee useampaa työntekijää, ovat sopijapuolina aina työnantaja ja luottamusmies.

13 § Jäsenmaksun perintä

Alko Oy pidättää Alkon Liikeväki ALV ry:n jäsenmaksut liiton niin halutessa ja työntekijän annettua siihen valtuutuksen. Jäsenmaksut tilitetään liiton osoittamalle tilill.

14 § Muut sopimukset

Tämän sopimuksen osana ovat palkkataulukot, palkan lisät ja luottamusmieskorvaukset, luottamusmiessopimus, työsuojelusopimus ja koulutussopimus.

15 § Neuvottelujärjestys

Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnantajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kesken. Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan erimielisyysmuistio kahtena kappaleena.

Edellä mainitut osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi. Neuvottelu käydään viivytyksettä. Mikäli liitot eivät pääse ratkaisuun, se voidaan siirtää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

16 § Voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 1.4.2024-28.2.2025

Sopimus jatkuu 28.2.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet

17 § Työrauha

Tämän sopimuksen voimassaoloaikana on voimassa työehtosopimuslain mukainen työrauhavelvoite.

Helsingissä 16.päivänä huhtikuuta 2024

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
ALKON LIIKEVÄKI ALV RY

LIITTEET

1. Palkkausjärjestelmä, palkan lisät ja luottamusmieskorvaukset
2. Luottamusmiessopimus
3. Työsuojelusopimus 
4. Koulutussopimus

Työehtosopimuksen osa ei ole
5.  Yhteistoimintasopimus