Allekirjoituspöytäkirja

Siirry sisältöön

Aika     2.5.2023

Paikka Eteläranta 10

Läsnä

Nelli Tyrkkö                            Alko Oy
Heli Hassinen-Biberger         Alko Oy 
Kari Pennanen                      Alko Oy
Mikko Saarinen                     Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Jukka Höttönen                     Alkon liikeväki ALV ry
Satu Lintonen                        Alkon liikeväki ALV ry
Antti Turunen                         Alkon liikeväki ALV ry
Markku Saikkonen                Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

1. Sopimuskausi

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja päättyy 31.3.2024.

Sopimus jatkuu 31.3.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota
kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman
työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi
työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkankorotukset

Palkkoja korotetaan seuraavasti:

Kertaerä

Työntekijöille maksetaan 13.10.2023 kertaerä. Kertaerään ovat oikeutettuja vain ja ainoastaan työsuhteiset työntekijät. Esimerkiksi palkattoman harjoittelun ajalta kertaerää ei suoriteta. Koeajalla ei ole merkitystä kertaerän maksun kannalta.

Kertaerän suuruus palkkaluokassa 1-6 olevalle kokoaikaiselle työntekijälle on 200 €. Kertaerän suuruus palkkaluokassa T olevalle kokoaikaiselle työntekijälle on 300 €.

Palkkaluokassa T olevilla työntekijöillä tarkoitetaan niitä työntekijöitä, jotka jäivät palkkaluokkien 1-6 ulkopuolelle Alko Oy:ssä 31.8.2015 totetutetun palkkausjärjestelmäuudistuksen yhteydessä. 

Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerä lasketaan lokukuun palkanmaksuajankohdan mukaisten sopimustuntien suhteessa seuraavan kaavan mukaan:

kertaerä 200 tai 300 € x sovittu viikkotyöaika / 37,5

Kertaerä maksetaan, vaikka työntekijä olisi lomautettuna, sairauslomalla tai perhevapaalla. Lomautetulle työntekijälle kertaerä voidaan maksaa lomautuksen jälkeisenä palkanmaksupäivänä.

Tilapäisiä ja ennalta määrättyjä enintään 4 kuukauden kestoisia (pois lukien sairauslomiin ja perhevapaisiin liittyvät) määräaikaisia sopimustuntimuutoksia ei huomioida, vaan näissäkin tilannteissa kertaerän suuruus määräytyy työntekijän tavanomaisten työsopimustuntien mukaisesti.

Edellytyksenä kertaerän maksamiselle on se, että työntekijän työsuhde on alkanut viimeistään 15.8.2023 ja työsuhde on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä. Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut tai jos työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä ennen kertaerän maksuajankohtaa.

Kertaerää ei oteta huomioon laskettaessa muita palkkaeriä, kuten esimerkiksi vuosilomapalkkaa tai ylityökorvausta.

Yleiskorotus

Kuukausipalkkoja ja taulukkokuukausipalkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä
sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, joka on
suuruudeltaan seuraava:

Tuntipalkkoja korotetaan vastaavasti suhteessa kuukausipalkkaan niin, että
uudet tuntipalkat lasketaan korottamalla taulukkojen mukaisia kuukausipalkkoja
yllä todetun mukaisesti ja jakamalla uudet kuukausipalkat työehtosopimuksen
liitteen mukaisella jakajalla 159.

Palkkaluokassa T olevilla työntekijöillä tarkoitetaan niitä työntekijöitä, jotka
jäivät palkkaluokkien 1–6 ulkopuolelle Alko Oy:ssä 31.8.2015 toteutetun
palkkausjärjestelmäuudistuksen yhteydessä.
Palkan lisät ja korvaukset eivät korotu.
Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.6.2023 6 %.

3. Tekstimuutokset

1 § Yleiset ehdot, Työsuhteen päättäminen

Muutetaan nykyinen kirjaus

”1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen
jatkuttua keskeytyksettä ovat:

a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
b) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä
vuotta
c) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään
kahdeksan vuotta
d) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12
vuotta
e) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen
jatkuttua keskeytyksettä ovat:
a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
b) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

3. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

4. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työntekijälle maksettava
noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka. Työntekijän, joka ei
noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn
irtisanomisajan palkka.”

Uusi kirjaus:

”1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat
työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
b) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä
vuotta
c) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään
kahdeksan vuotta
d) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12
vuotta
e) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen
jatkuttua keskeytyksettä ovat:
a) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään kaksi vuotta
b) 21 päivää, jos työsuhde on jatkunut yli kaksi vuotta, mutta enintään viisi
vuotta
c) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

2. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

3. Työsuhde on päätettävä kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

4. Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, on työntekijälle maksettava
noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka. Työntekijän, joka ei
noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle noudattamatta jätetyn
irtisanomisajan palkka.”

2 § Työaika, seitsemäs kappale

Muutetaan nykyinen kirjaus:
”Lisätyö on sovitun suunnitellun työajan lisäksi tehty työ. Tehtyä lisätyötä ei
voida ilman työntekijän suostumusta vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson
tunneista. Työvuoroluettelon laatimisen jälkeen merkittävät lisätyöt maksetaan
normaalin palkanmaksun yhteydessä lisätöinä.”

Uusi kirjaus:
”Lisätyö on sovitun suunnitellun työajan lisäksi tehty työ. Tehty lisätyö voidaan
ottaa huomioon tasoittumisjakson tunneissa, jos sopimustunnit jäävät
tasoittumisjaksolla vajaaksi, mikäli asiasta sovitaan alueluottamusmiehen
kanssa. Mikäli työnantaja ja alueluottamusmies eivät pääse sopuun asiasta,
voidaan asia siirtää pääluottamusmiehen ja HR-päällikön välillä ratkaistavaksi.
Työvuoroluettelon laatimisen jälkeen merkittävät lisätyöt maksetaan normaalin
palkanmaksun yhteydessä lisätöinä.”

2 § Työaika, vapaapäivien sijoittelu

Muutetaan nykyinen kirjaus:
”TES-kriteerit ylittäviä vapaayhdistelmiä suunnataan palautumisen
mahdollistamiseksi niille henkilöille, jotka sopimustuntien perusteella tekevät 4-
5 -päiväistä työviikkoa (vähintään 30 tuntia).”

Uusi kirjaus:
”TES-kriteerit ylittäviä vapaayhdistelmiä (erityisesti la-su vapaat) suunnataan
palautumisen mahdollistamiseksi niille henkilöille, jotka sopimustuntien
perusteella tekevät 4-5 -päiväistä työviikkoa (vähintään 30 tuntia).”

7 § Vuosiloma

Muutetaan nykyinen kirjaus:

”Työsuhteessa 28.2.1998 olleiden työntekijöiden vuosilomat määräytyvät
seuraavasti:
Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä kestänyt
− alle 10 vuotta 2,5 päivää/kk
− 10 vuotta tai enemmän 3 päivää/kk

Ne työntekijät, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta,
saavat lomaa 3 ¼ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Viime mainitun päivän jälkeen syntynyttä kertymää ei oteta huomioon.

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka ja kuukausipalkkaisten palkanlisistä
vuosilomalain 7 §:n mukaan laskettava vuosilomapalkka määräytyy seuraavien
työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti:
− alle 10 vuotta 12,5 %
− vähintään 10 vuotta 15 %.

Niiden työntekijöiden osalta, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut
15 vuotta, em. prosenttiluku on 16,5 %.

Työsuhteeseen 28.2.1998 jälkeen tulleiden vuosilomat määräytyvät
seuraavasti:

Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä kestänyt
− alle vuoden 2 päivää
− vähintään vuoden 2,5 päivää

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon
perustuvien prosenttilukujen mukaisesti
− alle vuoden 10,0 %
− vähintään vuoden 12,5 %

Tämä määräys tulee voimaan 1.4.2008 alkavan lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta kertyvästä vuosilomasta.”

Uusi kirjaus:

”Työsuhteeseen 28.2.1998 jälkeen tulleiden vuosilomat määräytyvät
seuraavasti:
Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä kestänyt
− alle vuoden 2 päivää
− vähintään vuoden 2,5 päivää

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka määräytyy seuraavien työsuhteen kestoon
perustuvien prosenttilukujen mukaisesti
− alle vuoden 10,0 %
− vähintään vuoden 12,5 %

Työsuhteessa 28.2.1998 olleiden työntekijöiden vuosilomat määräytyvät
1.4.2023 alkavan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien seuraavasti:

Vuosiloman ansainta
Työntekijä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden
loppuun mennessä kestänyt
− 10 vuotta tai enemmän 3 arkipäivää/kk ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä 3
arkipäivää/kk.

Ne työntekijät, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut 15 vuotta,
saavat lomaa 3 ¼ arkipäivää ja tuntipalkkaiset 3 ¼ arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta. Viime mainitun päivän jälkeen syntynyttä
kertymää ei oteta huomioon.

Vuosiloma kuluu vuosilomalain tarkoittamina arkipäivinä maanantaistalauantaihin.

Lomapalkan määräytyminen

Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka ja kuukausipalkkaisten palkanlisistä
vuosilomalain 7 §:n mukaan laskettava vuosilomapalkka määräytyy seuraavien
työsuhteen kestoon perustuvien prosenttilukujen mukaisesti

− alle 10 vuotta 12,5 %
− vähintään 10 vuotta 15 %.

Niiden työntekijöiden osalta, joiden työsuhde 31.3.1999 mennessä oli jatkunut
15 vuotta, em. prosenttiluku on 16,5 %.”

8 § Lomapalkan ja -rahan maksaminen

Muutetaan nykyinen kirjaus:

”Lomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa
palkasta tai vastaavasti työsuhteen päättyessä maksettavasta
lomakorvauksesta.

Lomaraha maksetaan toukokuun puolivälin palkanmaksun yhteydessä.

Määräaikaisille työntekijöille lomaraha maksetaan ainoastaan pidettyä
vuosilomaa vastaavasta loma-ajan palkasta tavanomaisena
palkanmaksupäivänä (ei etukäteen).”

Uusi kirjaus:

”Lomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa
palkasta. Lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta, mikäli työsuhde päättyy
työntekijän itse irtisanoutuessa. Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta,
jos työsuhteen päättymisen syy on työntekijän eläkkeelle jäänti.

Lomaraha maksetaan toukokuun puolivälin palkanmaksun yhteydessä.

Määräaikaisille työntekijöille lomaraha maksetaan ainoastaan pidettyä
vuosilomaa vastaavasta loma-ajan palkasta tavanomaisena
palkanmaksupäivänä (ei etukäteen).”

10 § Lapsen syntymä

Muutetaan nykyinen kirjaus:
”A. Yhteiset määräykset

Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
saada äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa ja hoitovapaata siten kuin
työsopimuslaissa on säädetty.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkka vapaan alkua edeltävän
tasoittumisjakson keskimääräisen ansion mukaan.

Seuraavat määräykset koskevat työsuhteessa 28.2.1998 olleita työntekijöitä:

B. Kuukausipalkkaiset

1. Työsopimuslaissa tarkoitetun synnytyksen tai ottolapsen hoidon vuoksi
työnsä keskeyttäneelle sairausvakuutuslain 21 §:ssä tarkoitetulle
vakuutetulle maksetaan poissaolon ajalta täyttä palkkaa kolmelta
kuukaudelta.

Palkallinen poissaolo alkaa samasta ajankohdasta kuin edellä tarkoitetun
vakuutetun oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä
päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan
myös äitiysloma-ajan palkkaan ja äitiysrahaan.

2. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa kuukausipalkkaista työntekijää ei
saa pitää työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista. Jos hän
joutuu sen vuoksi olemaan pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa
poissaoloajalta, ellei kysymys ole edellä 1. kohdassa tarkoitetusta
poissaolosta.

3. Synnytyksen aiheuttamiin lääke- ja lääkärinkuluihin Alko ei osallistu. Mikäli
synnytys myöhemmin aiheuttaa jälkisairauksia, sovelletaan tämän
sopimuksen määräyksiä sairaustapauksista.

4. Edellä A kohdassa mainitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman aikana
kuukausipalkkainen työntekijä on oikeutettu käyttämään 9 §:ssä
tarkoitettuja etuuksia.

C. Tuntipalkkaiset

Työsopimuslaissa tarkoitetun synnytyksen tai ottolapsen hoidon vuoksi työnsä
keskeyttäneelle sairausvakuutuslain 21 §:ssä tarkoitetulle vakuutetulle
maksetaan poissaolon ajalta palkkaa niiltä päiviltä, jotka hänen kanssaan on
sovittu työpäiviksi seuraavasti:

Kun työsuhde on kestänyt
− vähintään kolme vuotta, 5 viikon ajalta,
− vähintään viisi vuotta, 6 viikon ajalta,
− vähintään 10 vuotta, 8 viikon ajalta.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä
päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan
myös äitiysloma-ajan palkkaan ja äitiysrahaan.

Muilta osin sovelletaan 9 §:n 6. kohdan määräyksiä sairaustapauksista.

Seuraavat määräykset koskevat 28.2.1998 jälkeen alkaneita työsuhteita:

Oikeus kolmen kuukauden palkalliseen äitiys- ja adoptiovapaaseen sekä kuuden arkipäivän isyysvapaaseen alkaa sen jälkeen, kun henkilön työssäolo on kestänyt yhdeksän kuukautta kuitenkin vähintään 120 työpäivää ennen ko.
vapaalle jäämistä. Palkallisuus edellyttää työhön palaamista.”

Uusi kirjaus:

”A. Yhteiset määräykset

Työntekijän oikeus saada raskaus-, erityisraskaus-, vanhempainvapaata tai
hoitovapaata siten kuin työsopimuslaissa on säädetty.

Alle 37,5 tuntia tekevälle maksetaan palkka vapaan alkua edeltävän
tasoittumisjakson keskimääräisen ansion mukaan.

Mitä edellä 9 §:n 4. kohdassa on säädetty sairausajan palkasta sekä
päivärahasta taikka siihen verrattavasta muusta korvauksesta sovelletaan
myös raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan.

B. Seuraavat määräykset koskevat 28.2.1998 jälkeen alkaneita työsuhteita:

Sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan oikeutetulle
synnyttävälle vanhemmalle maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaasta
johtuvan poissaolon alusta lukien enintään 40 arkipäivän ajalta.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaiseen
vanhempainrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada täysi palkka
enintään vanhempainvapaan 36 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä on, että
työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhdeksän
kuukautta ja vähintään 120 työpäivää ennen ko. vapaalle jäämistä.

Seuraavat määräykset koskevat työsuhteessa 28.2.1998 olleita työntekijöitä:

C. Kuukausipalkkaiset ja tuntipalkkaiset

1. Sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan oikeutetulle
synnyttävälle vanhemmalle maksetaan täyttä palkkaa raskausvapaasta
johtuvan poissaolon alusta lukien enintään 40 arkipäivän ajalta.

Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaiseen
vanhempainrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada täysi palkka
enintään vanhempainvapaan 36 ensimmäiseltä arkipäivältä.

2. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa kuukausipalkkaista työntekijää ei
saa pitää työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista. Jos hän joutuu
sen vuoksi olemaan pois työstä, hänelle ei makseta palkkaa poissaoloajalta,
ellei kysymys ole raskausvapaasta.

3. Synnytyksen aiheuttamiin lääke- ja lääkärinkuluihin Alko ei osallistu. Mikäli
synnytys myöhemmin aiheuttaa jälkisairauksia, sovelletaan tämän sopimuksen
määräyksiä sairaustapauksista.

4. Edellä A kohdassa mainitun raskaus- ja vanhempainvapaan aikana
kuukausipalkkainen työntekijä on oikeutettu käyttämään 9 §:ssä tarkoitettuja
etuuksia.”

Siirtymäsäännös:

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan
2.5.2023 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan
tulleita sairausvakuutuslain muutoksia.

Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita
koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä (=vanhat perhevapaamääräykset),
noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen
äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Uusia perhevapaita koskevia säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti ennen
2.5.2023 pidettyihin perhevapaisiin, vaikka työntekijä olisi 1.8.2022 voimaan
tulleiden sairausvakuutuslain muutosten piirissä.

Lisätään uusi 13 § ja muutetaan numerointi vanhasta 13 §:stä eteenpäin yhdellä
suuremmaksi.

Uusi kirjaus:

”13 §
Työntekijästä tehdään kevennetty rekrytointiarviointi 5 kk työsuhteen alkamisen
jälkeen. Määräys koskee yli kuudeksi kuukaudeksi solmittuja määräaikaisia ja
toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Arvioinnissa kartoitetaan ainoastaan,
täyttääkö henkilö rekrytointitilanteissa positioiden osaamisvaatimukset.
Rekrytointiarvioinnilla ei ole vaikutusta palkkaukseen, vaan arviointi on
tarkoitettu rekrytointiprosessin apuvälineeksi. Arvioinnin suorittaa
palvelupäällikkö, joka kertoo työntekijälle arvioinnin lopputuloksen.

Määräys tulee voimaan, kun järjestelmä sen mahdollistaa.”

Helsingissä 2. päivänä toukokuuta 2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
Tuomas Aarto Minna Ääri

ALKON LIIKEVÄKI ALV RY
Sini Heikkinen Antti Turunen