Liite 1: Viikkotyöaikasopimus

Siirry sisältöön

Viikkotyöaika vartiointialalla

1.  Viikkotyöaikamuodon käyttöönotto

Niissä työsuhteissa, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voimaan tullessa, viikkotyöaikamuodon käyttämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työsopimusmuutoksella. 

Uusissa työsuhteissa sovellettavasta työaikamuodosta sovitaan työsopimuksella.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijään ei sovelleta samanaikaisesti kahta eri työaikamuotoa.
Työaikamuoto ei muutu tilapäisten sijaisuuksien perusteella.

Viikkotyöaikamuodon käyttöön ottamisesta ja sen laajuudesta informoidaan yrityksen pääluottamusmiestä etukäteen kirjallisesti.

2.  Työehtosopimusmääräysten soveltaminen viikkotyöaikamuodossa

Siltä osin, kuin tässä sopimuksessa on sovittu toisin kuin vartiointialan työehtosopimuksessa, sovelletaan viikkotyöaikamuodon piirissä oleviin tämän sopimuksen määräyksiä.

Viikkotyöaika

3.1  Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa. Vuorokautinen säännöllinen työaika (työvuoron pituus) voi olla vähintään 5 ja enintään 10 tuntia. Säännöllinen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa.

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Samoin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on viimeisen 26 viikon aikana ollut keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

  • vuosiloman
  • arkipyhän
  • sairauden tai tapaturman
  • lakisääteisen lääkärintarkastuksen
  • lapsen sairastumisen tai
  • tes 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimääräinen vähimmäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkastellaan toisen osapuolen sitä vaatiessa puolivuosittain. Työajan olennainen muutos tulee huomioida keskimääräisessä vähimmäistyöajassa.

Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken voidaan työajoista
sopia paikallisesti toisin. (51 §)

3.2  Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

3.3  Ylityö ja lisätyö

Vuorokautinen ylityö 

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 10 tuntia kalenterivuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia kalenteriviikossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa. 

Lisätyö

Lisätyötä on työvuorolistaan merkityn säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärää. Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 30 minuuttia vuoro-kaudessa ja 37,5 tuntia viikossa, lisätyöstä maksetaan 50 %:lla korotettua palkkaa.

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei
toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

4.  Viikkotyöaika käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää

4.1  Säännöllinen työaika

Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa enintään 8 viikon tasoittumisjaksossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia. Jos sopimus koskee yhtä useampaa työntekijää, sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen kesken. (51 §) 

Työntekijä, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Samoin työntekijä, jonka säännöllinen työaika on vähintään 26 viikon (otetaan huomioon vain täydet tasoittumisjaksot) aikana ollut keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, on kuukausipalkkainen. Työssäoloon rinnastetaan myös enintään kuukauden aika, jonka työntekijä on ollut pois työstä

  • vuosiloman
  • arkipyhän
  • sairauden tai tapaturman
  • lakisääteisen lääkärintarkastuksen
  • lapsen sairastumisen tai
  • tes 46 §:ssä mainitun syyn vuoksi.

Osa-aikatyöntekijöiden työsopimuksesta tulee ilmetä keskimääräinen vähimmäistyöaika viikossa. Työajan toteutumista tarkastellaan toisen osapuolen sitä vaatiessa puolivuosittain (otetaan huomioon vain täydet tasoittumisjaksot). Työajan olennainen muutos
tulee huomioida keskimääräisessä vähimmäistyöajassa.

4.2  Työvuorolista

Laadinta

Työvuorolista on laadittava vähintään kahden viikon ajanjaksoksi ja annettava työntekijälle viimeistään 2 viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä

Työvuorolistan muuttamisesta säädetään työaikalain 35 §:n 2 momentissa.

4.3  Työvuorosuunnitelma

Mikäli paikallisesti on sovittu tasoittumisjärjestelmän käytöstä, työnantajan on tehtävä työvuorolistan lisäksi viikkotason suunnitelma siitä, miten viikoittainen työaika tasoittuu tasoittumisjakson aikana (työajan tasoittumisjärjestelmä). Suunnitelma on annettava työntekijälle tiedoksi vähintään kaksi viikkoa ennen tasoittumisjakson alkamista.

Soveltamisohje

Viikkotason suunnitelmasta tulee ilmetä vähintään viikoittainen työaika.

4.4  Ylityö ja lisätyö

Vuorokautinen ylityö 

Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 10 tuntia kalenterivuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettua palkkaa. Vuorokautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole lisätyötä ja joka ylittää tasoittumisjärjestelmän mukaisen työajan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta viikkoa kohden 50 %:lla korotettua palkkaa ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa. 

Viikoittaisen työajan ylittäessä 50 tuntia, korvataan ylittävä työaika kuten vuorokautinen ylityö (100 %:lla korotettu palkka). Vuoro-kautisen ylityön tunteja ei oteta huomioon laskettaessa viikoittaista ylityötä.

Lisätyö

Työntekijälle, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 7 tuntia 30 minuuttia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan
ylittävästä lisätyöstä 50 %:lla korotettua palkkaa. Lisätyötä voi olla enintään 2 tuntia viikkoa kohden. Lisätyö ei ole ylityötä.

Ylityö- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Ylityöstä ja lisätyöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Laskentaesimerkkejä liitteenä.

5.  Lepoaika työvuoron aikana

Jos vuorokautinen työaika on viittä tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätön, annetaan työntekijälle työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia ja enintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä
saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tällöin lepoaika ei ole työaikaa. 

Työntekijällä on lisäksi enintään 8 tunnin työvuoron aikana oikeus yhteen virkistystaukoon ja enintään 10 tunnin työvuoron aikana kahteen virkistystaukoon työn kannalta sopivana ajankohtana. Jos työvuoro ylittää 10 tuntia, on työntekijällä halutessaan oikeus
pitää ylimääräinen virkistystauko.

Jos työntekijän työpaikalla olo on työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, noudatetaan työehtosopimuksen 17 §:n lepoaikaa koskevia määräyksiä.

Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun.

6.  Arkipyhät

Arkipyhiä ovat:

  • loppiainen
  • toinen pääsiäispäivä
  • vapunpäivä
  • helatorstai
  • itsenäisyyspäivä
  • juhannusaatto
  • jouluaatto
  • toinen joulupäivä.

Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä työvuorolistan mukaisesti molemmin puolin arkipyhää tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut

  • työnantajan luvasta
  • sairaudesta
  • reservin harjoituksesta
  • lomautuksesta
  • muusta hyväksyttävästä syystä.

Arkipyhän pituus ja palkka

Arkipyhä lyhentää viikoittaista työaikaa 7 tunnilla 30 minuutilla.

Osa-aikatyössä arkipyhävapaa suhteutetaan 37,5 tunnin viikkotyöaikaan.

Palkka arkipyhältä maksetaan KTA:lla.

Arkipyhävapaan antaminen

Arkipyhävapaa merkitään siihen työvuorolistaan, jonka aikana arkipyhävapaa pidetään. Siirrettyä vapaata ei merkitä vuosiloman ajalle.

Arkipyhävapaa annetaan lyhentämällä työaikaa viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä työnantajan määräämänä aikana.

Arkipyhävapaa annetaan työvuoro kerrallaan, ellei toisin sovita. (51 §)