Työaika

Siirry sisältöön

6 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työajan järjestäminen

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää työaikalain 10 §:n mukaan seuraavasti:

Yhden viikon jaksossa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.

Esimerkki 2

Sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 30 tuntia.

Keskimääräisenä viikkotyöaikana työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu 3 §:n 2 -kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla esim. alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Esimerkki 3

4 viikon tasoittumissuunnitelma

  • sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 37.5 tuntia
  • työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko

Työpaikkakohtaisesti sopien
Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan säännöllinen viikkotyöaika järjestää myös seuraavasti:

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumissuunnitelman, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 3 §:n 2 -kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoittumissuunnitelmaa voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Esimerkki 4

4 viikon tasoittumissuunnitelma

  • sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen työaika on keskim. 37.5 t/vko
  • enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko

Työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo

4. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen jakson alkamista.

Soveltamisohje

Työvuoroluettelon muuttamisedellytyksiä koskee työaikalain 30 §.

Liitot suosittelevat, että työajan tasoittumissuunnitelma ja työvuoroluettelo annetaan tiedoksi kaksi viikkoa ennen kyseisten jaksojen alkamista.

Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja.

Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Tässä tarkoitetun työvuoron tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen.

Lisätyön tarjoaminen

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Tämä työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lisätyön tarjoamisvelvollisuus koskee yrityksen toimipaikkoja samalla työssäkäyntialueella.

Lisätyön tarjoamisesta voidaan paikallisesti (20 §) sopia. Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n perusteella työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaisille työntekijöilleen. Tämän velvoitteen huomioimiseksi ja samalla erimielisyyksien välttämiseksi työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön seuraavia toimintamalleja.

Työnantaja ja luottamusmies käsittelevät säännöllisesti (kerran vuodessa)

  • yrityksen kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön rakennetta ja määrää sekä arviota niiden kehittymisestä 
  • työajan suunnittelussa käytettäviä periaatteita ja niiden tarkistamistarvetta 
  • työsopimusten työaikamääräysten ja käytännön välistä suhdetta ja perusteettomien erojen poistamista.

Liukuva työaika

5. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia 6 kuukauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa. Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

Vuorotyö

6. Vuorotyössä noudatetaan työaikalain säännöksiä.

Vuorokausilepo

7. Työnantaja ja työntekijä voivat tilapäisesti sopia toisin työaikalain 25 §:n mukaisesta vuorokausilevon lyhentämisestä 11 tunnista 7 tuntiin, jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää.

7 § Vapaat

1. Työviikko on keskimäärin viisipäiväinen.

Työntekijällä on työaikalain 27 §:n mukaisen viikkolevon lisäksi yksi vapaapäivä, joka on lauantai.

Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa viikkolevon lisäksi annettava vapaapäivä voi olla vaihtuva.

Vähintään kerran neljässä viikossa lauantai ja sunnuntai ovat peräkkäisiä vapaapäiviä.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan vapaapäivä antaa myös muulla tavalla joko saman viikon tai tasoittumisjakson aikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi seuraavasti:

  • vapaapäiviä ei saa olla 5 enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta
  • vapaista ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen
  • jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

3. Arkipyhäviikkojen työajan lyhennys

Työaikaa lyhentävät

  • pitkäperjantai
  • pääsiäismaanantai
  • helatorstai ja
  • juhannuspäivä

sekä maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

  • uudenvuodenpäivä
  • vapunpäivä
  • itsenäisyyspäivä
  • jouluaatto ja
  • tapaninpäivä.

Mikäli työntekijällä lauantai on säännöllisesti vapaa, on se vapaa myös juhlapyhäviikolla.

Lyhennys annetaan arkipyhäviikolla, kahtena edellisenä tai kahtena seuraavana viikkona tai käytettävän tasoittumisjakson aikana.

Arkipyhäviikosta tuleva työajan lyhennys annetaan palkallisena vapaana työajan suhteessa tai suorittamalla lyhennykseen oikeuttavilta päiviltä yksinkertainen tuntipalkka tehtyjen työtuntien lisäksi. Rahakorvaus maksetaan lyhennysjakson tilissä. Lyhennys lasketaan jakamalla 3 §:n 2 kohdan mukaisesti sovittu viikkotyöaika 5:llä ja kertomalla se työntekijän tuntipalkalla.

Arkipyhäkorvaus edellyttää työntekoa ko. viikolla.

4. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

8 § Ruoka- ja virkistäytymistauko

Ruokatauko

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vähintään tunnin ruokatauko.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan ruokatauko:

  • lyhentää enintään 30 minuutilla tai 
  • poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

3. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpaikalta.

4. Ruokataukoa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Virkistäytymistauko

5, Työajan ollessa 3–6 tuntia työntekijällä on yksi kahvitauko ja työajan ollessa vähintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa. Tauot luetaan työajaksi.

9 § Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset

Lisätyö 

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37.5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske 6 §:n 5 kohdassa mainittua liukuvaa työaikaa. Liukuvaa työaikaa käytettäessä lisä- ja ylityökorvaukset määräytyvät työaikalain mukaan.

6. Yötyölisää ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia.

Korotetun palkan laskenta keskimääräistä työaikaa käytettäessä

7. Tasoittumisjakson aikana tehdystä tuntimäärästä

a) vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ, josta maksetaan erikseen 50 % korotettu palkka

b) vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat viikkojen lukumäärä x 37.5 tuntia

c) maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 5

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 37.5 tuntia. Työpaikalla on käytössä
12 viikon tasoittumisjakso, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on
(12 x 37.5) 450 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuoro-
kaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 
50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500–15), jolloin tunteja 
jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37.5 = 450), jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (485–450) 35.

Esimerkki 6 

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 
viikon tasoittumisjakso. Jakson tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia. 

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuoro-
kaudessa ylittäviä tunteja on 15. 

Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 10 tuntia 
ylittävät tunnit (500–15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37.5) 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajan ja sovitun työajan erotuksesta (450–360) 90 tunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

8. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumissuunnitelmassa ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen keskimääräistä työaikaa käytettäessä

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 21 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä tasoittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta

a) korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

  • työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä
  • työntekijä irtisanoo työsopimuksen.

b) 50 %:lla korotettu palkka jos:

  • työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus 
  • työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 7

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyöaika
on (12 x 37.5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.

Työntekijä on tehnyt viikoilla 1–8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat 
yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336–12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37.5) 300 tuntia, 
jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää (324–300) 24.

13. Kiinteäpalkkaisen työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikkotyöajan vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Työajan enimmäismäärä

14. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

Vuoden 2020 siirtymävaihetta koskeva määräys:
Vaihtoehtoisesti voidaan 31.12.2020 saakka käyttää aikaisempaa työehtosopimuksen määräystä ylityön enimmäismääristä:

Ylityön enimmäismäärät
14. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudateta työaikalain 19 §:n mukaista neljän kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

15. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 40 §:n mukaan.

10 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 17 §:n ja 20 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys-, ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa yölisää ei oteta huomioon peruspalkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 40 §:n mukaan.

Korotettu palkka voidaan kokoaikaisen työntekijän kanssa paikallisesti sopien vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.