LIITE 8  Pöytäkirja kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen solmimiseksi

1. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus tulee voimaan 1.3.2023 ja se on voimassa 31.3.2025 asti.

2. Palkkojen korottaminen sopimuskaudella

Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset:

1. Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.5.2023 (tai lähinnä sitä seuraavan palkanmaksukauden alusta) lukien 95 eurolla kuukaudessa (0,59 euroa tunnilta).

2. Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.8.2024 (tai lähinnä sitä seuraavan palkanmaksukauden alusta) lukien 1,8 prosenttia.

Taulukkoja korotetaan 1.5.2023 4,4 prosenttia ja 1.8.2024 1,8 prosenttia. Korotukset tehdään mainituilla prosenteilla Pr 2:een (kulmaluku) välykset säilyttäen.  

Talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevan pöytäkirjan pistearvoja, vähimmäispalkkoja ja perustuntipalkkoja korotetaan vastaavasti samoina ajankohtina.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 6,2 prosenttia 1.5.2023 lukien

3. Palkkojen korotusajankohdasta johtuva yhden prosentin kustannusvaikutus

Sopimus ei sisällä kertaerää, mutta kertaerää vastaava yhden prosentin palkkoja korottava vaikutus on huomioitu aikaistamalla ensimmäisen vuoden palkankorotusajankohtaa.

4. 7 § Työsuhteen päättyminen

Tehdään tekninen korjaus 3. kohtaan seuraavasti:

3. Lomautusilmoitusaika

Työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain mukaisesti. Paikallisesti sopien lomautusilmoitusaika voidaan lyhentää 7 päivään.

5. Uusi kohta: YT-lain mukainen neuvotteluesitysaika

Lisätään 7 §:ään uusi kohta 4 seuraavasti:

4.   YT-lain mukainen neuvotteluesitysaika

Työnantajan lomauttaessa työntekijöitä neuvotteluesityksen antamisaika 5 päivää sisältyy kokonaisneuvotteluaikaan.

6. 8 § Työaika

2. Työviikko ja vuorokausi

Muutetaan 2. kohdan (lisätään toisen kappaleen edellytykseksi työjärjestelyihin liittyvät syyt) kuulumaan seuraavasti:

Työviikko on enintään viisipäiväinen. Tasoittumisjaksoa käytettäessä työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuusipäiväisestä työviikosta työjärjestelyihin liittyvistä syistä.

Työviikko ja -vuorokausi alkavat maanantaina kello 00.00, ellei toisin sovita. Jos työvuorokauden alkamisesta on sovittu toisin, maksetaan sunnuntaityökorvaukset kuitenkin sunnuntaivuorokauden (kello 00.00-24.00)

7. 8 § Työaika

Muutetaan 8 §:n 12. kohtaa siten, että vapaapäiväyhdistelmiä on vähintään 14:

12. Vapaapäiväyhdistelmät

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 14 lauantai-sunnuntai vapaapäiväyhdistelmää, ellei työntekijän kanssa toisin sovita tai perustellusta syystä muuta johdu. Vapaapäiväyhdistelmät eivät koske työntekijöitä, jotka työskentelevät pääsääntöisesti vain viikonloppuisin. Vuosilomalle sijoittuvat vapaapäivät lasketaan saaduiksi vapaapäiväyhdistelmiksi. Jos työntekijä ei ole työskennellyt koko vuotta, annetaan vapaapäiväyhdistelmät vastaavassa suhteessa.

8. 9 § Palkkamääräykset

Lisätään 9 §:n 5. kohdan toisen kappaleen perään uusi lause:

5. Palkanmaksu

Työsuhteen päättyessä loppupalkka on maksettava 10. kalenteripäivänä työsuhteen päättymisestä, mikäli työntekijä on toimittanut kaikki palkan maksamiseen tarvittavat tiedot. Työnantaja ja luottamusmies voivat sopia loppupalkan maksamisajankohdasta toisin paikallisesti työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisen yhteydessä loppupalkan maksamisesta voidaan sopia työntekijän kanssa työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti toisin.

9. 14 § Perhevapaat

Muutetaan 14 §:n sisältö seuraavasti:

Tämän pykälän määräykset tulevat voimaan 1.4.2023.

Raskaus- ja vanhempainvapaat, hoitovapaa sekä osittainen hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain mukaan.

Raskausvapaan palkka

Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan säännöllisen työajan palkka 9 §:n keskituntiansion mukaan raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta.

Vanhempainvapaan palkka

Vanhemmalle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan säännöllisen työajan palkka 9 §:n keskituntiansion mukaan vanhempainvapaan alusta lukien 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että

• työntekijällä on oikeus raskaus- tai vanhempainrahaan ja hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä,

• työntekijän työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden raskaus- tai vanhempainvapaan alkaessa ja

• työntekijä palaa takaisin töihin perhevapaan jälkeen.

Jos työntekijä päättää työsuhteensa siten, ettei palaa takaisin työhön perhevapaan jälkeen, on työnantajalla oikeus periä takaisin maksamansa raskaus- tai vanhempainvapaa-ajan palkan ja vastaavalta ajalta maksettujen päivärahojen erotus.

Tuntipalkkaisen työntekijän, jonka työaika on alle 37,5 tuntia viikossa, päivittäinen työaika määräytyy perhevapaata edeltävän 12 kuukauden keskimääräisen päivittäisen työajan mukaan.

Perhevapaat ovat edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta palkattomia.

Hoitovapaan aikana työntekijä ei ansaitse vuosilomaa eikä hänelle kerry muitakaan työsuhteen keston perusteella määräytyviä etuuksia.

10. Liite 3 Luottamusmiessopimus

5 § Työstävapautus- ja säilytystilat

Tehdään vapautusajan taulukkoon muutos siten, että vapautusaika on 301-500 työntekijän kohdalla 22,5 tuntia.

11. Uusi liite: Pöytäkirja ennalta-arvaamattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalle

Lisätään työehtosopimukseen uusi liite 11.

Pöytäkirja ennalta-arvaamattomien ja poikkeuksellisten tilanteiden varalle

Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi työsopimuslain mukaisesta lomautusilmoitusajasta poiketen noudattaa viiden päivän lomautusilmoitusaikaa. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työnantaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa eikä varautua.

Tämän pöytäkirjan määräystä voidaan soveltaa lomautusten ollessa välttämättömiä.

Ylivoimainen este todetaan yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen tämän pöytäkirjan soveltamista.

12. Perhevapaita koskevat siirtymäsäännökset

Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan 1.4.2023 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia. Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.3.2023 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.

Uusia perhevapaita koskevia säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti ennen 1.4.2023 pidettyihin perhevapaisiin, vaikka työntekijä olisi 1.8.2022 voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutosten piirissä.

Esimerkki: Ei-synnyttävän työntekijän lapsen laskettu aika oli 1.10.2022 ja lapsi syntyi 1.10.2022, joten työntekijä on SVL:n muutosten piirissä. Hän on pitänyt lokakuussa 2022 18 päivää vanhempainvapaata ja saanut palkan kuudelta (6) päivältä. Työntekijällä ei ole työehtosopimuksen muutoksen perusteella oikeutta saada enää lisää palkallisia päiviä kyseisen 18 päivän vapaan perusteella.

Mikäli tämä työntekijä kuitenkin pitää saman lapsen perusteella vanhempainvapaata (eli saa SVL 9:5 1-3 momentin mukaista vanhempainrahaa) 1.4.2023 lukien, hänellä on oikeus palkallisiin päiviin uusien työehtosopimusmääräysten mukaisesti, kuitenkin vähennettynä jo pidetyillä palkallisilla päivillä. Käytännössä yllä mainitussa esimerkissä palkallista vapaata olisi siten jäljellä 36-6 = 30 päivää.

Adoptiovapaan osalta uusia määräyksiä noudatetaan vastaavasti SVL:n siirtymäsäännöksiä noudattaen. Siten uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, jos lapsen hoitoonottopäivä on 1.8.2022 tai myöhemmin ja vapaata pidetään 1.4.2023 lukien.

13. Suositus kielitaidon vahvistamiseksi paljon maahanmuuttajia työllistävällä kiinteistöpalvelualalla

Kiinteistöpalvelualan työntekijöistä yhä useampi on maahanmuuttajataustainen. Usein on tilanteita, joissa työpaikalla ei ole yhteistä kieltä ja työntekijä tarvitsi suomen, ruotsin tai muun yhteisen kielen vahvistamista. Kotimaisen, erityisesti suomen kielen merkitys on korostunut, koska alan työpaikoilla työ- ja palvelukielenä on edelleen useimmiten suomi. Riittävä kielitaito on välttämätön, jotta työhön perehtyminen ja työtehtävien turvallinen suorittaminen pystytään takaamaan. Yhteisen kielen puute lisää tapaturmariskiä ja on myös työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen, työhön perehdyttämisen ja työn muihin järjestelyihin liittyvä kuormitustekijä.

Työperäisesti Suomeen muuttavat eivät lähtökohtaisesti kuulu valtion kotoutumistoimien, ml. kielikoulutus, piiriin. Tämä on paljon työperäisiä maahanmuuttajia työllistävälle alalle suuri taloudellinen haaste. Vaikka läheskään kaikki työtehtävät eivät edellytä täydellistä suomen kieltä, riittävän hyvä kielitaito parantaa työllistymis- ja urakehitysmahdollisuuksia. Samalla se suojaa työperäiseltä hyväksikäytöltä ja lisää työvoiman pysyvyyttä alalla.

Mahdollisuus oppia kotimaista kieltä edistää työperäisesti Suomeen muuttavien integroitumista paitsi työelämään myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Liittojen päämääränä on vaikuttaa yhdessä siihen, että myös työperäiset maahanmuuttajat pääsevät julkisrahoitteisten kotoutumistoimien, erityisesti kielikoulutuksen, piiriin ja että kielikoulutusta on tarjolla joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti eri puolilla Suomea.

Liitot suosittelevat, että työnantaja tukee maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kotimaisen kielen oppimista esimerkiksi kieliopintoja mahdollistavan työvuorosuunnittelun avulla ja että kielitaidon kehittymistä edistetään työssä tapahtuvan kielen oppimisen avulla.

Liitot suosittelevat edelleen, että työnantajat tutustuvat ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan työpaikkasuomi-koulutusten kaltaisia kehittyviä palveluja, joiden tavoitteena on edistää työpaikkojen ulkomaalaistaustaisen henkilöstön valmiuksia selviytyä arjen työtehtävistään kotimaisella kielellä.

14. Palkkausjärjestelmän arviointi yhteistyössä kumppanitahojen kanssa

Kiinteistöpalveluala on kehittyvä toimiala. Alalla tehtävä työ monipuolistuu ja työntekijöiden osaamistarpeet kasvavat. Palkkausjärjestelmässä työntekijän palkka määräytyy kulloisenkin työtehtävän vaativuuden perusteella. Kiinteistöpalvelualan palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 2011. Liitoilla on nyt yli 10 vuoden kokemus järjestelmästä.

Liitot tunnistavat, että nykyisen järjestelmän toimivuutta tulisi arvioida yhdessä, jotta järjestelmä vastaisi kiinteistöpalvelualan kehittyvien ja muuttuvien työtehtävien vaativuuden ja työntekijöiden osaamisen ja suoriutumisen arviointikriteereihin työpaikoilla. Sopimuskauden aikana selvitetään ja arvioidaan tarpeita päivittää työn vaativuuden arviointia sekä kehittää palkkauksen kannustavuutta, työn tuottavuutta ja alan vetovoimaa. Työssään liitot kuulevat yritysten ja niiden henkilöstön edustajien näkemyksiä ja kokemuksia. Tarvittaessa voitaisiin mahdollisen sopivan yhteistyökumppanin kanssa valmistella yhteistyöhanke sopimuskauden toisella jaksolla. Hankkeessa voidaan hyödyntää TYÖ2030 -ohjelmassa saatuja aiempien työelämän kehittämisohjelmien kokemuksia ja tulevaisuusdialogia. Liitot selvittävät myös mahdollisuutta saada hankerahoitusta työelämänkehittämisorganisaatioilta tai -ohjelmista (kuten TYÖ2030).

15. Työryhmä arkipyhäjärjestelmän uudistamiseksi

Osapuolet jatkavat työryhmän työtä, jonka tarkoituksena on uudistaa arkipyhäjärjestelmää siten, että järjestelmä ottaa huomioon toimialalla tapahtuneet muutokset ja palvelutarjonnan laajentumisesta aiheutuvat asiakasyritysten tarpeet. Lisäksi huomioon otetaan osa-aikadirektiivin edellyttämä syrjimättömyyden periaate sekä vastaavat ylimääräisiä vapaita tuottavat järjestelmät muissa palvelusektorien työehtosopimuksissa ja niiden vaikutus laskennalliseen enimmäisvuosityöaikaan.

Osapuolet arvioivat riittävien tilastotietojen ja selvitysten avulla yhdessä nykyisen arkipyhäjärjestelmän toimivuutta ja järjestelmän muutostarpeet 31.12.2023 mennessä. Tämän pohjalta valmistellaan vaihtoehtoiset mallit kiinteistöpalvelualan työhön soveltuvaksi arkipyhäjärjestelmäksi. Työehtosopimusosapuolet sopivat arkipyhäjärjestelmästä työryhmän valmisteleman yhteisen esityksen perusteella seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Työryhmä tarkastelee myös tasoittumisjärjestelmien tarpeellisuutta ja toimivuutta, pitäen sisällään keskimääräisen viikkotyöaikajärjestelmän tasoittumisaikojen pidentämisen sekä viikoittaisten ja vuorokautisten työaikojen pidentämisen.

Työryhmän työ tulee saattaa päätökseen 31.12.2024 mennessä. Uudistetut järjestelmät otetaan käyttöön viimeistään 1.1.2026. Kustannusvaikutukset otetaan huomioon, kun neuvotellaan seuraavan sopimuskauden korotuksista vuosille 2025 ja 2026. 

16. Talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskeva pöytäkirja

Osapuolet jatkavat talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevan työryhmän työskentelyä. Osapuolet suosittelevat, että uusien palkattavien talonmiesten ja pistepalkkaisten siivoojien kanssa sovitaan, että työsuhteessa sovelletaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta eikä talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevaa pöytäkirjaa.

17. Pöytäkirjakappaleet

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

18. Pöytäkirjan tarkastus

Pöytäkirja katsotaan sopijapuolten allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

Helsingissä 23. päivänä toukokuuta 2023

KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT ry
PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry