III   Työaika

Siirry sisältöön

8 § Työaika

Työaikaan noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä työehtosopimuksesta muuta
johdu.

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta
1.1.2017 alkaen tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan työajan pidentämistä koskevan
pöytäkirjan (liite 2) mukaisesti. Määräys on voimassa 31.12.2020 asti.

1. Säännöllinen työaika

Viikkotyöaika

Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa tai
8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajan ollessa 40 tuntia viikossa sovelletaan työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan lyhentämisestä (liite 3).

Säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia viikossa, sovelletaan työajan pidentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan pidentämisestä (liite 2). Määräys on voimassa 31.12.2020 asti.

Keskimääräinen viikkotyöaika

Yhden viikon jaksossa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tai 40 tuntia
viikossa.

Viikkotyöaikaa käytettäessä työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi tasoittamalla
työaika enintään 37,5 tai 40 tunniksi viikossa. Tasoittumisjakso voi olla enintään 8
viikkoa. Säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta ylittää 9 tuntia
vuorokaudessa eikä 45 tuntia viikossa.

Työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla tasoittumisjakso voi olla
enintään 26 viikkoa. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ilman työntekijän suostumusta
ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa.

Säännöllisen työajan ollessa 38 tuntia viikossa, sovelletaan työajan pidentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan pidentämisestä (liite 2). Määräys on voimassa 31.12.2020 asti.

Esimerkkejä

4 viikon tasoittumisjakso

– säännöllinen työaika 37,5 tuntia/viikko

– työviikko keskimäärin enintään viisipäiväinen

– jakson säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 37,5 = 150 tuntia

– jos säännöllinen työaika kokoaikaisella työntekijällä on 40 tuntia viikossa, on 4 viikon jakson säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 40 = 160 tuntia.

4 viikon tasoittumisjakso osa-aikaisella työntekijällä

– säännöllinen työaika 37,5 tuntia/viikko

– työviikko keskimäärin enintään viisipäiväinen

– jakson säännöllinen kokonaistyöaika 4 x 37,5 = 150 tuntia

Jaksotyö

Työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi työaikalain 7 §:n mukaisesti.

Lisäksi työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi seuraavissa kohteissa:

  1. poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten
    kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä;
  2. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa,
    kesäsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä vankiloissa;
  3. henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla;
  4. kotitaloustyössä ja varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitetussa perhepäivähoidossa;
  5. meijeriliikkeissä;
  6. majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä
  7. taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei
    kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa.

Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa työaika voidaan järjestää työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi sopimalla siitä paikallisesti työehtosopimuksen 18 §:n mukaisesti. Jaksotyötä koskeva paikallinen sopimus on voimassa työpaikkaa koskevan asiakassopimuksen ajan, ja se on poikkeuksellisesti irtisanottavissa 18 §:n mukaisesti kahden vuoden voimassaoloajan jälkeen.

Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 112,5 tai 120 tuntia kolmessa viikossa
tai enintään 75 tai 80 tuntia kahdessa viikossa. Työajan ollessa 120 tai 80 tuntia sovelletaan työajan lyhennystä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan lyhentämisestä (liite 3).

Säännöllisen työajan ollessa jaksotyössä enintään 114 tuntia 3 viikossa tai 76 tuntia 2
viikossa, sovelletaan työajan pidentämistä koskevan pöytäkirjan määräyksiä vuosityöajan
pidentämisestä (liite 2). Määräys on voimassa 31.12.2020 asti.

Vuorotyö

Säännöllinen työaika voidaan järjestää vuorotyönä.

Vuorotyöhön siirtymisen vaikutuksista on neuvoteltava viimeistään kaksi viikkoa ennen
siirtymistä myös niissä yrityksissä, jotka eivät ole velvollisia soveltamaan yhteistoimintalakia, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vuorotyöhön siirtymisestä on ilmoitettava työntekijöille viimeistään kaksi viikkoa ennen
sen alkamista, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Työviikko ja -vuorokausi

Työviikko on enintään viisipäiväinen. Tasoittumisjaksoa käytettäessä työviikko on
keskimäärin enintään viisipäiväinen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kuusipäiväisestä työviikosta.

Työviikko ja -vuorokausi alkavat maanantaina kello 00.00, ellei toisin sovita. Jos työvuorokauden alkamisesta on sovittu toisin, maksetaan sunnuntaityökorvaukset kuitenkin sunnuntaivuorokauden (klo 00.00–24.00) mukaan.

3. Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä

Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja
ei tule työpaikalla käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä.

Työvuoroluettelo on laadittava vähintään viikoksi kerrallaan ja se on annettava työntekijöille tiedoksi vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Tasoittumisjaksoa käytettäessä työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän,
jonka aikana työaika tasoittuu enintään 37,5 tai 40 tuntiin. Tasoittumisjärjestelmästä
on käytävä ilmi kunkin viikon työaika ja se on annettava työntekijälle tiedoksi
vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Jaksotyötä käytettäessä työvuoroluettelo on laadittava käytettävän jakson ajaksi ja
annettava työntekijän tietoon vähintään viikkoa ennen sen voimaantuloa.

Edellä mainituista ajoista voidaan poiketa sopimalla paikallisesti 18 §:n mukaisesti.

Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

Muuttaminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.

Työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti töiden järjestämiseen liittyvästä
painavasta syystä, mikäli työvuoroluettelon muutos koskee ajankohtaa, joka on
aikaisintaan 5 kalenteripäivän kuluttua.

Työnantaja saa tarpeen vaatiessa muuttaa tasoittumisjärjestelmää, kun kyse on ajasta,
jolle ei ole laadittu työvuoroluetteloa.

Tehdyistä muutoksista on ilmoitettava välittömästi.

4. Päivittäinen lepoaika

Jos työntekijän yhdenjaksoinen vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, hänelle
on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lepoajan lyhentämisestä tai poistamisesta.
Lepoaikaa ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan.

Työntekijällä on oikeus yhteen taukoon työajan ylittäessä 4 tuntia ja kahteen työajan
ylittäessä 6 tuntia. Tauot ajoitetaan työn kannalta soveliaimpaan aikaan.

5. Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana
vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, ellei kyse ole päivystys- tai varallaoloaikana
tehdystä työstä tai työaikalaista muuta johdu. Vuorokausilepo voidaan tilapäisesti
lyhentää tai siitä voidaan tilapäisesti poiketa työaikalain 25 §:n mukaisesti.

Vuorokausilepo voidaan lyhentää 18 §:n mukaisesti paikallisesti sopimalla. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

6. Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia
kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain
yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimääräisenä ja siitä
voidaan poiketa työaikalain mukaisesti.

7. Yötyö

Työ voidaan teettää työaikalain tarkoittamana yötyönä, mikäli työn luonne sitä edellyttää.
Yötyötä on työ, jota tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana.

8. Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 prosentilla
korotettu palkka työaikalain 20 §:n mukaisesti.

9. Lisä- ja ylityö

Korvaukset

Lisä- ja ylityön ajalta maksettava palkka määräytyy työehtosopimuksen 10.1 §:n mukaisesti.

Lisätyö

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin
saakka viikossa. Tasoittumisjärjestelmässä lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty
työ keskimäärin 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin
40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Työajan enimmäismäärä

Työaikalain 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakso on 12 kuukautta.

Lisä- ja ylityösuostumus

Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 17 §:n mukaan.

Vuorokaudessa yli 8 tuntia tai työvuoroluetteloon merkityn 8 tuntia pidemmän työajan
lisäksi tehtävään työhön edellytetään työntekijältä kutakin kertaa varten erillinen
suostumus.

10. Päivystys

Päivystyssopimus

Työaikalain mukaisen varallaolon lisäksi voidaan sopia päivystyksestä. Toistaiseksi
voimassa oleva tai yli kaksi kuukautta kestävä määräaikainen päivystyssopimus on
tehtävä kirjallisesti ja sen tulisi sisältää mm. seuraavat asiat:

  • tunti- tai viikkopäivystys
  • päivystyksen kesto
  • oleskelualueen määrittely
  • töihin saapumisaika hälytyksestä
  • päivystysluontoiset työt, niihin kuluva työaika ja niistä maksettava korvaus
  • päivystyskorvaus
  • irtisanomisaika

Mallilomake päivystyssopimuksesta on työehtosopimuksen liitteenä (liite 7).

Päivystysaikana työntekijä on velvollinen tarvittaessa tulemaan työhön. Päivystysaikana
tehdään päivystysluonteiset työt sekä sellaiset työt, joita ei voida vaaratta siirtää tehtäväksi myöhemmin säännöllisenä työaikana.

Päivystysaikana tehty työ korvataan tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

Päivystysaika ei ole työaikaa.

Päivystyskorvaus

Päivystyskorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä ovat
etukäteen sopineet päivystyksestä.

Päivystyskorvauksena maksetaan vähintään 123,84 €/viikko.

Tuntipäivystyksestä maksetaan 1,41 €/tunti. Työn suorittamisajalta ei makseta päivystyskorvausta.

11. Vapaat

Vapaapäiviä ovat, ellei katkeamattomasta palvelutarjonnasta muuta johdu:

  • uudenvuodenpäiväviikon lauantai
  • loppiaisviikon lauantai
  • pääsiäislauantai
  • vapunpäiväviikon lauantai
  • helatorstaiviikon lauantai
  • itsenäisyyspäiväviikon lauantai.

Mainittuina vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan palkka 10 §:n 6 kohdan mukaisesti.

12. Vapaapäiväyhdistelmät

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 12 lauantai-sunnuntai vapaapäiväyhdistelmää, ellei työntekijän kanssa toisin sovita tai perustellusta syystä muuta johdu. Vapaapäiväyhdistelmät eivät koske työntekijöitä, jotka työskentelevät pääsääntöisesti vain viikonloppuisin. Vuosilomalle sijoittuvat vapaapäivät lasketaan saaduiksi vapaapäiväyhdistelmiksi. Jos työntekijä ei ole työskennellyt koko vuotta, annetaan vapaapäiväyhdistelmät vastaavassa suhteessa. Määräys tulee voimaan 1.4.2020 alkaen.

13. Koulutus-, perehdytys- ja palaveriaika

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn
suorittamisen kannalta tarpeellista koulutus-, perehdytys- ja palaveriaikaa enintään 8 tuntia kalenterivuodessa. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkka mahdollisine
työaikalisineen ja sunnuntaityökorvauksineen.

Em. koulutus, perehdytys ja palaveri voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee
koulutuksen, perehdytyksen ja palaverin keston verran, kuitenkin enintään kahdella
tunnilla päivässä. Em. koulutus, perehdytys ja palaveri voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Em. koulutus-, perehdytys- ja palaveriaikaa ei voi sijoittaa arkipyhäpäiville, ellei toisin sovita. Muutoin koulutusten osalta noudatetaan liittojen välisen
koulutussopimuksen määräyksiä. Määräys tulee voimaan 1.1.2021 alkaen.

14. Perehdytys

Henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä, työssäoppijoita tai harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja ammattitaitoinen.
Tällaiselle henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.