VI  Vuosiloma

32 § Vuosiloma

Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain (162/2005) ja tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

33 § Vuosiloman pituus

Vuosiloman pituus on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden

1) kolme arkipäivää,

jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta,

2) 2,5 arkipäivää,

a) jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa teatterissa välittömästi lomanmääräytymisvuoden maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja hänellä on siihen mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisi vuotta,

b) jos hänen palvelussuhteensa, asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaikaa lukuun ottamatta, on omassa teatterissa lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut yhden vuoden,

3) kaksi arkipäivää muissa tapauksissa.

34 § Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksettava lomakorvaus määräytyy jäljempänä 40 §:n mukaisesti.

35 § Työssäolopäivien ja -tuntien veroiset päivät ja tunnit

Työntekijät, joita koskee 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntö

Työssäolopäivien veroisina päivinä 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa pidetään

1) työntekijän vuosilomapäiviä ja vuosilomalain 8 §:n mukaista vapaata;

2) päiviä, joina työntekijä on työaikajärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keskimääräisen viikkotyöajan tasaamiseksi laissa säädetyn enimmäismäärän. Ellei tässä tarkoitetussa tapauksessa ole annettu yli kuuden arkipäivän pituista yhtenäistä vapaa-aikaa, luetaan vapaapäivät työssäolopäivien veroisiksi päiviksi kuitenkin vain siltä osin kuin niiden määrä saman kuukauden aikana ylittää neljä päivää.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään 14 työpäivän tai 35 tunnin ansaintasääntöä sovellettaessa myös niitä työpäiviä, joina työntekijä on palvelussuhteen kestäessä estynyt työtä suorittamasta.

3) sairauden tai tapaturman vuoksi enintään 75 päivältä ja lisäksi tämän ylittävältä ajalta, mikäli työntekijälle on suoritettu tältä ajalta palkkaetuja;

4) sairauden tai tapaturman vuoksi, mikäli työntekijä on saanut palkan sijasta 43 § – 45 §:ssä tarkoitetun tapaturma- tai muun korvauksen siltä työkyvyttömyysajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan;

5) erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan sekä tilapäisen hoitovapaan, osittaisen hoitovapaan ja pakottavan perhesyyn vuoksi.

6) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajasta työssäolopäivien veroisena yhteensä enintään 75 työpäivää;

7) työterveyshuoltolain (1383/2001) 3 luvussa tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

8) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi;

9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi, kuitenkin edellyttäen, että työntekijä on palannut työhön välittömästi esteen lakattua;

10) sellaisen kunnallisen tai muun luottamustehtävän hoitamisen taikka todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen on sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

11) työn edellyttämään koulutukseen osallistumiseksi myönnetyn työloman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin 30 työpäivää kerrallaan;

12) opintovapaalaissa (273/79) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan tai sitä välittömästi seuranneen vuosiloman jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön;

13) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisen vuoksi;

14) muun työloman tai edellä 3) – 6) ja 11) – 13) kohdissa mainitut ajat ylittävien poissaoloaikojen vuoksi siltä osin, kuin ne eivät saman lomanmääräytymisvuoden aikana ylitä 30 kalenteripäivää edellyttäen, että työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut omassa teatterissa työssä vähintään 30 kalenteripäivää;

15) muiden työntekijöiden vuosilomien vuoksi;

16) lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan;

17) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Tällaisen työaikajärjestelyn jatkuessa keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uusi kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta;

18) työnsä edellyttämän matkustamisen vuoksi, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen sekä

19) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan.

36 § Vuosiloman antaminen

Työntekijän vuosiloman alkamispäiväksi ei saa määrätä päivää, jona henkilö muutoin olisi työstä vapaa. Työntekijälle on hänen lähtiessään lomalle ilmoitettava työvuoroluettelon mukainen ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.

Näytäntötyöntekijät

Vuosiloma pyritään antamaan siten, että vuosiloma ja sen yhteyteen sijoitetut vapaapäivät muodostavat yhteensä vähintään 2,5 kuukauden yhtäjaksoisen vapaan.

Vuosiloman pidennys

Silloin kun ns. päivätyössä työskentelevän työntekijän vuosiloma tai sen osa järjestetään pidettäväksi muuna kuin vuosilomalaissa määrättynä lomakautena, annetaan loma tältä osin pidennettynä puolella. Pidennys myönnetään kuitenkin enintään työntekijän koko loman puolesta määrästä niin, että suurin mahdollinen pidennys voi olla ¼ koko lomasta. Puolia päiviä ei oteta huomioon.

Mikäli tämän sopimuksen 33 § 1 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään 30 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähintään 9 arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.

Mikäli tämän sopimuksen 33 § 2 a) kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään 24 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma vähintään 6 arkipäivällä pidennettynä, mikäli työntekijällä on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 10 vuotta sekä oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.

Mikäli työntekijällä, jonka työsuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, on oikeus saada loman pidennystä, on ennen lomakautta pidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes pidennyspäiviä lomakorvausta laskettaessa.

Loman pidennystä ei kuitenkaan myönnetä

a) työn kausiluontoisuuden vuoksi muuna kuin lomakautena pidettävään lomaan,

b) lomaan tai sen osaan joka lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen on työntekijän pyynnöstä siirretty pidettäväksi muuna kuin vuosi-lomalaissa määrättynä lomakautena; tai

c) jos työntekijä ei ole ollut työssä ko. lomavuoden lomakautena. Mikäli työntekijä on ollut vain osan lomakautta työssä, annetaan lomaan pidennys sikäli kuin vuosiloma olisi voitu sijoittaa lomakauteen keskeytyksen ulkopuoliseksi ajaksi.

37 § Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

38 § Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon myös iltatyöstä, yötyöstä ja sunnuntaityöstä maksettavat lisäkorvaukset.

Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomaa vastaava osuus peruskuukausipalkasta korotettuna em. lisäkorvausten keskiarvoa vastaavalla prosenttiosuudella lomanmääräytymisvuoden peruskuukausipalkasta laskettuna.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan. Mikäli työntekijän lomakertymä on kolme päivää vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan käyttäen 13,5 %:n kerrointa.

39 § Lomaraha

Työntekijälle suoritetaan lomarahana kultakin lomanmääräytymisvuonna ansaitulta lomapäivältä 50 prosenttia työntekijän lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai, jos työntekijälle ei ole heinäkuun ajalta maksettu palkkaa, siitä kuukausipalkasta, jonka hän olisi heinäkuussa työssä ollessaan ansainnut.

Mikäli työsuhde on päättynyt ennen elokuun palkanmaksun ajankohtaa, lomaraha lasketaan työsuhteen päättymistä edeltävän kalenterikuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta tai, jos työntekijälle ei ole tältä kuukaudelta maksettu varsinaista palkkaa, siitä varsinaisesta kuukausipalkasta, jonka hän olisi mainitun kuukauden työssä ollessaan ansainnut.

Lomarahaa ei makseta ns. talviloman pidennyksen johdosta tai muulla perusteella annetun lomanpidennyksen osalta.

Lomaraha suoritetaan 1. kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti ansaituilta lomapäiviltä maksettaviin lomakorvauksiin ja täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta maksettavaan lomakorvaukseen.

Lomaraha suoritetaan yhdellä kertaa elokuun ensimmäisellä viikolla, jollei paikallisesti toisin sovita. Lomakorvauksiin lomaraha suoritetaan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä.

Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää sovitun irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai jonka työsopimuksen työnantaja on purkanut.

40 § Lomakorvaus 34 §:n mukaisen vapaan perusteella

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

41 § Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä

1. Palvelussuhteen päättyessä suoritetaan työntekijälle 35 §:n ja tämän pykälän 2. kohdan mukaisilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta 3. ja 4. kohdissa mainituin tavoin laskettu vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

2. Mikäli työntekijä on ollut niinä kalenterikuukausina, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi, työssä yhteensä vähintään 14 päivänä tai vähintään 35 tuntia, eikä hän tämän palvelussuhteen ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lomakorvausta laskettaessa.

3. Lomakorvauksen päiväpalkkaa laskettaessa käytetään perusteena palvelussuhteen päättymiskuukauden varsinaista kuukausipalkkaa ja jakajana lukua 25.

4. Lomakorvauksen päiväpalkkaa korotetaan edellä 38 §:ssä tarkoitetulla lisäyksellä käyttäen laskelmissa sen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja varsinaista palkkaa, jonka aikana palvelussuhde päättyy.

5. Lomakorvausta ei makseta saamatta jääneestä loman pidennyksestä.

6. Vuosiloman pidennykseen oikeutetulle työntekijälle, jonka palvelussuhde päättyy lomakauden aikana ja jonka vuosilomasta osa jää pitämättä, suoritetaan lomakorvaus siten, että ennen lomakautta pidetyistä vuosilomapäivistä kolmannes luetaan pidennyspäiviksi.

7. Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt niin lyhyen ajan, että siihen ei ole sisältynyt 14 työssäolopäivää tai 35 työssäolotuntia, maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena 9 prosenttia hänelle työsuhteen aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.