Liite 3  Päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

Siirry sisältöön

1 § Säännöllinen työaika

Työvuoron pituus on 8 tuntia.

Viikoittainen työaika 40 tuntia.

Työviikko alkaa maanantaina klo 07.00.

Työnantaja voi 12 kuukauden ajanjakson aikana osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi enintään 17 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tällaisesta työstä on ilmoitettava neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Nämä tunnit voidaan sijoittaa enintään kolmelle päivälle. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

Mikäli kyseessä on kokonaispalkkainen työntekijä, voi työnantaja keskimääräisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työntekijälle enintään 17 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

2 § Työajan järjestäminen

Työaika sijoitetaan säännöllisesti toistuviksi vuoroiksi pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 07.00-17.00 väliseksi ajaksi.

Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoitetaan siitä neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikkolepo siltä viikolta.

3 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työvuoron lisäksi.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

4 § Työvuoron aikaiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. Lepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. Lepotaukoa ei saa sijoittaa työvuoron ensimmäisen eikä viimeisen tunnin ajalle. Lisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa, jotka luetaan työaikaan.

Soveltamisohje

Jatketaan käytäntöä, jonka mukaan lepotauon sijoittamisesta työvuoron ensimmäiselle tai viimeiselle tunnille maksetaan työntekijälle yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa, tulee sisältyä vähintään kaksi 15 minuutin pituista virkistystaukoa.

5 § Vuorokautinen lepoaika

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

Lepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää lepoaikaa.

Pöytäkirjamerkintä 1

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/2019) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.)

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/2019) 25 §:n mukaisesti.

6 § Viikkolepo

Viikon aikana annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan sopia korvattavaksi myös suorittamalla yksinkertainen tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

Soveltamisohje

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan siltä osin kuin se lyhentää lepoajan vähimmäismäärää.

7 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Helatorstai, juhannusaatto, kiirastorstai, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenaatto, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen ovat ylimääräisiä vapaapäiviä.

Niillä viikoilla, joihin sisältyy edellä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitettu viikoittainen säännöllinen työaika on 8 tuntia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta tämän liitteen 3 §:n mukaisia ylityörajoja.

8 § Vuosiloman antamista koskevat määräykset

1. Työntekijän vuosiloma annetaan ensisijaisesti yhdenjaksoisena lomakauden aikana. Vuosiloman ajankohdasta on kuultava työntekijää ennen vuosiloman määräämistä.

2. Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosilomajakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3. Vuosiloman yhdenjaksoisuudesta ja / tai sijoittamisesta lomakaudelle voidaan poiketa seuraavasti:

  • Vuosilomasta vähintään viisi viikkoa on annettava yhdenjaksoisena.

Pöytäkirjamerkintä

Viiden viikon yhdenjaksoisuudesta voidaan poiketa vain vierailunäytäntöjen tai muun erityisen syyn (esimerkiksi teatteritekniikan investointeihin liittyvät työt) vuoksi.

  • Loput vuosilomasta on annettava vähintään viikon jaksoissa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
  • Vuosiloman tai sen osan siirtämisestä lomakauden ulkopuolelle voidaan sopia työntekijän kanssa.

4. Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.