Liite 4  Näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien teknisten esihenkilöiden, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

1 § Säännöllinen työaika

Työaika järjestetään siten, että kalenterivuoden aikana säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa seuraavin edellytyksin.

Työvuoron pituus enintään 8 tuntia. Näytäntöjärjestäjien ja päänäytäntöjärjestäjän työpäivä voidaan jakaa kahteen työvuoroon, jolloin työpäivän työaika voi olla keskimäärin 8 tuntia.

Viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

Täyden kalenterivuoden 8-tuntisten työvuorojen lukumäärä on täyden vuosilomaoikeuden ollessa:

2 pv  219 ja 1752 tuntia;
2,5 pv  216 ja 1728 tuntia;
3 pv  210 ja 1680 tuntia.

Näytäntöjärjestäjien ja päänäytäntöjärjestäjän työpäivän ollessa jaettu eri työvuoroihin, vähentävät tällaiset työpäivän aikana tehdyt vuorot vuotuisia työvuoroja kuin kyseessä olisi yksi työvuoro.

Työnantaja voi vuosittaisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työntekijälle enintään 20 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

2 § Runkoryhmät

Teoskohtaisesti muodostettuun runkoryhmään sijoitetun teknisen esihenkilön, mestarin ja valaistus- tai näyttämöoperaattorin säännöllinen työaika voidaan 1 §:n määräyksistä poiketen järjestää teoksen valmistusjakson aikana siten, että

• työvuoron pituus on vähintään kuusi tuntia ja enintään 14 tuntia; ja
• työviikon pituus on enintään 64 tuntia.

Säännöllisenä työaikana voidaan teettää samalla työntekijällä kahdeksan tunnin ylittäviä työvuoroja siten, että kahdeksan tuntia ylittävien työtuntien määrä on enintään 156 tuntia kalenterivuoden aikana.

Runkoryhmissä työskentelevien vuotuinen työaika saadaan kertomalla asianomainen työvuorojen lukumäärä kahdeksalla tunnilla seuraavasti:

• 219 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1752 tuntia
• 216 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1728 tuntia
• 210 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1680 tuntia.

Vuotuinen työaika lyhenee säännöllisen työvuoron pituudella.

Pitkän vuoron korvaus

Runkoryhmässä työskentelevälle näytäntötyöntekijälle tai vastaavalle maksetaan yli kahdeksan tunnin ylittäviltä työtunneilta 100 %:n korvaus.

Runkoryhmälisä

Runkoryhmässä työskentelevälle näytäntötyöntekijälle tai vastaavalle maksetaan työvuoron kahdeksan tunnin ylittäviltä työtunneilta 50 %:n lisä.

3 § Työajan järjestäminen

Näytäntöihin osallistuvia työntekijöitä varten on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan milloin työntekijän säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä viikoittainen vapaa-aika.

4 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun työtuntijärjestelmään merkityn säännöllisen työajan lisäksi.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen tämän pykälän määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

Vuosittainen ylityö

Vuosittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen näytäntövuosittaisten työtuntimäärien lisäksi.

Vuosiylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

5 § Työvuoron aikaiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. Lepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. Lepotaukoa ei saa sijoittaa työvuoron ensimmäisen eikä viimeisen tunnin ajalle. Lisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa, jotka luetaan työaikaan.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa, tulee sisältyä vähintään kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa.

Työvuoron aikaiset lepoajat ilmoitetaan työvuoron alussa tai sen aikana.

6 § Vuorokautinen lepoaika

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

Lepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää lepoaikaa.

7 § Viikoittaiset vapaapäivät

Viikkolepo

Viikon aikana työntekijälle annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Ilmoitettu viikkolepo voidaan vaihtaa sopimalla siitä työnantajan ja työntekijän välillä.

Viikon toinen vapaapäivä

Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, sijoitetaan se mahdollisuuksien mukaan viikkolevon yhteyteen.

8 § Viikoittaisina vapaapäivinä tehty työ ja siitä maksettavat korvaukset

Viikkolevon aikana tehty työ

Viikkolevon aikana tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työtuntijärjestelmään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitettuna lepoaikana.

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan sopia korvattavaksi myös suorittamalla yksinkertainen tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

Viikon toisena vapaapäivänä tehty työ

Viikon toisena vapaapäivänä tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työtuntijärjestelmään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitetun viikon toisena vapaapäivänä.

Viikon toisena vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

9 § Ilta- ja yötyökorvaus

Näytäntötyöntekijöillä ja vastaavilla voidaan teettää yötyötä klo 23.00-06.00 välisenä aikana.

Säännöllisesti ilta- ja yötyötä tekeville maksetaan ilta- ja yötyökorvauksena perustuntipalkkaan

• 20 %:n lisä kello 16.00-22.00 ja
• 35 %:n lisä kello 22.00-07.00 välisinä aikoina tehdyistä työtunneista.

10 § Vuosiloman antamista koskevat määräykset

1. Näytäntötyötä tekevien ja vastaavien vuosiloma annetaan ensisijaisesti yhdenjaksoisena lomakauden aikana. Vuosivapaapäivät pyritään sijoittamaan ensisijaisesti vuosiloman yhteyteen siten, että ne muodostavat yhteensä vähintään kahden kuukauden yhdenjaksoisen vapaan, mikäli vuosiloma- ja vapaapäivien ansainta sitä edellyttää. Vuosiloman ja vuosivapaan ajankohdasta on kuultava työntekijää ennen vuosiloman määräämistä.

2. Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ja vuosivapaiden ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosilomajakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3. Vuosiloman ja vuosivapaan yhdenjaksoisuudesta ja / tai sijoittamisesta lomakaudelle voidaan poiketa seuraavasti:

• Vuosilomasta ja vuosivapaasta vähintään viisi viikkoa on annettava yhdenjaksoisena.

• Loput vuosilomasta ja vuosivapaista on annettava vähintään viikon jaksoissa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
• Vuosiloman, sen osan tai vuosivapaiden siirtämisestä lomakauden ulkopuolelle voidaan sopia työntekijän kanssa.

4. Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.