7 § Työaika

Siirry sisältöön

Säännöllinen työaika määräytyy joko työaikalain 3:5 §:n mukaisesti tai käytettäessä työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa työaikalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Pöytäkirjamerkintä

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.12.2019
umpeen menneen työaikalain määräystä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson
aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todettua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia (1.1.2021 lukien 37,5 tuntia) viikossa tai 76 tuntia (1.1.2021 lukien 75 tuntia) kahdessa viikossa tai 114 tuntia (1.1.2021 lukien 112,5 tuntia) kolmessa viikossa.

Työssäoloviikko

2. Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin ole sovittu.

Päivittäinen työaika

4. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika on 4–12 tuntia, ellei työntekijän kanssa poikkeavasti toisin sovita.

5. Pysyvistä poikkeuksista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

6. Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. päivittäisen työajan jakautuessa useaan osaan, niin työnantaja ja työntekijä voivat sopia etukäteen kertakorvauksesta ja päivän työajan pituudesta. Jos työajasta ei ole sovittu, se voi olla enintään 8 tuntia.

Pöytäkirjamerkintä

Kertakorvauksesta sopimisen ei tule johtaa siihen, että todellisesta työajasta maksettu palkka alittaa sovitun taulukkopalkan.

Työvuoroluettelo

7. Kutakin työaikajaksoa koskeva työvuoroluettelo on laadittava etukäteen ja on asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan nähtäville vähintään viikkoa ennen sen alkamista.

8. Työvuoroluetteloon on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat mahdollisimman tarkasti.

9. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työtunteja sekä viikon toinen vapaapäivä (ei viikkolepo) myöhemmillä jaksoilla annettavaksi ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään.

Siirretyt tunnit ja vapaapäivät on annettava viimeistään 12 viikon kuluessa ko. jakson alkamisesta lukien sekä niiden teettämisestä on pidettävä erillistä luetteloa.

Tätä määräystä ei voi soveltaa tasoittumisjärjestelmää käytettäessä.

10. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuksella, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus tms. Pakottava syy todetaan työpaikalla luottamusmiehen/henkilöstön edustajan ja työnantajan edustajan välillä.

Muutos ja se, kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.

11. Vuosilomaa annettaessa lyhenee jaksojen työaika täyttä lomaviikkoa kohden 37,5 tuntia. Annettaessa lomaa vajaina viikkoina lyhenee työaika samassa suhteessa.

Tasoittumisjärjestelmä

Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

1. Säännöllinen työaika voidaan myös järjestää keskimäärin enintään 38 tuntia viikkoa (1.1.2021 lukien 37,5 tuntiin) tai 76 tuntia kahta viikkoa (1.1.2021 lukien 75 tuntia) tai 114 tuntia (1.1.2021 lukien 112,5 tuntia) kolmea viikkoa kohden siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun tuntimäärään enintään 52/51 viikon pituisena tasoittumiskautena.

2. Yksittäisen jakson enimmäistyöaika voi olla:

  • viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia
  • 2-viikkoisjaksoa käytettäessä 100 tuntia
  • 3-viikkoisjaksoa käytettäessä 150 tuntia.

Työaikasuunnitelma ja tasoittumiskausi

3. Ennen kunkin tasoittumiskauden alkua työnantajan on laadittava ohjeellinen työaikasuunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään keskimäärin 38 tuntiin (1.1.2021 lukien 37,5 tuntiin) kutakin yhden viikon tai 76 tuntiin (1.1.2021 lukien 75 tuntiin) kutakin kahden viikon jaksoa tai 114 tuntiin (1.1.2021 lukien 112,5 tuntiin) kutakin kolmen viikon jaksoa kohden tasoittumiskauden aikana.

4. Työaikasuunnitelmassa tulee ilmoittaa sen sisältämien työaikajaksojen arvioidut tuntimäärät.

5. Tasoittumiskautta käytettäessä on työntekijälle annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä. Toinen vapaapäivistä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu tai yhdistäen se muihin vapaapäiviin kunkin työaikajakson (2 tai 3 viikkoa) tai tasoittumiskauden kuluessa.

6. Mikäli toinen vapaapäivistä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään liittyen.

7. Työaikasuunnitelmaa laadittaessa on siitä neuvoteltava luottamusmiehen kanssa.

8. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen voimaantuloa ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan henkilöstön nähtäville.

9. Tasoittumiskauden aikana vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työstä poissaolopäivää kohden enintään keskimäärin 7 tuntia 36 minuuttia (1.1.2021 lukien 7 tuntia 30 minuuttia). Poissaoloajan tunnit tasoitetaan edellä mainittua ylittävältä osalta tasoittumiskauden seuraavilla työaikajaksoilla.