6 § Työaika ja vapaapäivät

1. Säännöllinen työaika on enintään 113,5 tuntia kolmen viikon ajanjaksona.

Osa-aikatyöntekijän kanssa voidaan sopia keskimääräisestä vähimmäistyöajasta 6 b §:n mukaisesti.

2. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille.

Lisätyötä tulee tarjota 113,5 tuntiin asti kolmiviikkoisjaksoa kohti.

Lisätyön tarjoamisen pelisäännöistä on suositeltavaa sopia paikallisesti

3. Vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän kolmi­viikkoisjakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,57  tuntia.

4. Työntekijälle on annettava työssäoloviikolla vähintään kaksi vapaapäivää, joista toinen on vähintään 30-tuntinen viikkolepopäivä (V) ja toinen 24-tuntinen lisävapaapäivä (X).

Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.

5. Vapaapäivät annetaan mahdollisuuksien mukaan peräkkäisinä päivinä.

Mikäli vapaapäivät annetaan peräkkäin ne käsittävät yhteensä 54 tunnin pituisen lepoajan (V = 30 t, X = 24 t).

Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjantai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. TES 24 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai-maanantai-yhdistelmänä.

Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan.

Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.

Vuosilomaa annettaessa lasketaan viiden viikon jakso seuraavasti:

Vuosityöaikajärjestelmästä sovittaessa voidaan työntekijän kanssa sopia myös siitä, että viikonloppuvapaat annetaan tästä määräyksestä poiketen.

6. Työntekijää ei tule pitää ilman hänen suostumustaan yhdenjaksoisesti työssä kauemmin kuin 10 tuntia varastossa eikä ilman hänen suostumustaan kauemmin kuin 12 tuntia junassa paitsi erityispitkillä linjoilla. Pääluottamusmiehen ja työnantajan tulee käydä läpi vuosittain ko. erityispitkät linjat.

7. Työvuoron tulee olla vähintään neljä tuntia pitkä. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä voi työvuoro olla tätä lyhempi. Perusteet poikkeamiselle käydään lävitse työpaikalla työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen kanssa.

8. Kotipaikkakunnalla kokonaan suoritetun tai siellä päättyneen työvuoron jälkeen on työntekijälle annettava vähintään kymmenen tunnin pituinen lepoaika, ellei tapauskohtaisesti työntekijän kanssa toisin sovita sen lyhentämisestä vähintään kahdeksaan tuntiin.

Jos matkustavalla työntekijällä yhdenjaksoinen työaika menovuorossa ylittää neljä tuntia ja työntekijä palaa seuraavana vuorokautena, on menon ja paluun välille järjestettävä vähintään 11 tunnin lepoaika, ellei työntekijän kanssa toisin sovita tai ellei poikkeaminen ole kyseisen paikkakunnan kohdalla pääluottamusmiehen kanssa todetuista työvuorojärjestelyistä johtuvasta painavasta syystä tarpeen. Näissä tilanteissa lepoajan on oltava kuitenkin vähintään 6-7 tuntia. Lisäksi työntekijälle on annettava työaikalaissa tarkoitettu korvaava lepoaika.

Turvatakseen työntekijälle riittävän levon, työnantajan on pyrittävä järjestämään lepoaika edellä olevaa ehdotonta aikaa pitemmäksi.

Kärrymyyntiä voidaan teettää työvuorossa enintään 12 tuntia. Asiasta voidaan sopia tapauskohtaisesti pääluottamusmiehen kanssa TES 24 §:n mukaisesti toisin.

9. Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika on 90 tuntia kolmessa viikossa täyttä kuukausipalkkaa vähentämättä, mikäli:

• yli puolet työajasta on klo 01.00–06.00 välisenä aikana tai
• kolmiviikkoisjakson työvuoroista yli puolet alkaa klo 24.00–05.00 välisenä aikana.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisen perusteena oleva kuukausipalkan jakaja on 127.

10. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää alle 7 tuntia, on työntekijälle annettava tilaisuus aterioida työn aikana. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää vähintään 7 tuntia ja enintään 10 tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepoaika luetaan työaikaan. Mikäli yhdenjaksoinen työaika kestää yli 10 tuntia on työntekijälle annettava vähintään tunnin kestävä lepoaika, joka luetaan työaikaan.

11. Mikäli miehitysmääräykset huomioon ottaen on mahdollista, työntekijälle on järjestettävä vapaata vapunpäivän aamuvuorosta klo 13.00 saakka, tai mikäli mahdollista, klo 16.00 saakka.

Työntekijän on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle tästä vapaan käyttämisestä viimeistään viikkoa ennen kyseisen työvuorolistan laatimista.

12. Mikäli kääntymisasemalla työvuoroon kuuluvien matkojen välinen aika on korkeintaan kolmen tunnin pituinen, se lasketaan työajaksi. Työvuoroon kuuluviin matkoihin luetaan kääntymisasemalla määrätyt työn aloittamis‑ ja lopettamistyöt.

Katkovapaa

Työntekijä ansaitsee kääntymisasemalla toteutuneista palkattomista katkotunneista katkovapaita enintään kolme (3) kappaletta kalenterivuodessa. Yksi katkovapaa ansaitaan kutakin toteutunutta palkatonta 150 katkotuntia kohden.

Katkovapaapäivät annetaan kokonaisina vapaapäivinä ja ne annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnantajan on ennen katkovapaan merkitsemistä työvuorolistalle kuultava työntekijää.

Katkovapaa eli Y-vapaa 1.1.2024 alkaen

Työntekijä ansaitsee kääntymisasemalla toteutuneista palkattomista katkotunneista katkovapaita (Y-vapaa) enintään neljä kappaletta kalenterivuodessa. Yksi katkovapaa ansaitaan kutakin toteutunutta palkatonta 100 katkotuntia kohden.

Katkovapaan työaikaa lyhentävä vaikutus on 7.5 tuntia.

Pääsääntöisesti työvuorossa on enintään yksi katko, poikkeustapaukset käsitellään pääluottamusmiehen kanssa.

Työsuhteen päättyessä ansaitut katkovapaat annetaan irtisanomisajalla. Jos katkovapaita ei ole työnantajasta johtuvasta syystä mahdollista antaa, ne korvataan rahana.

13. Ennen matkaa alkuvalmisteluihin ja sen jälkeen lopettamistöihin määrätty aika sisällytetään työaikaan.

14. Työvuorolista on laadittava etukäteen niin, että se asetetaan työntekijöiden nähtäville ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan vähintään viikkoa ennen kolmiviikkoiskauden alkamista.

Työvuorolistaan on merkittävä muulla kuin lyijykynällä junavuorot ja vapaapäivät.

Työvuorolista on laadittava siten, että vapaapäivien välinen aika on enintään seitsemän työpäivää.

Jos työvuorolistan tiedottaminen ei VR‑aikataulumuutosten johdosta ole mahdollista edellä sanotuin tavoin, asetetaan työntekijäin nähtäville työvuorolistan luonnos.

Työvuorolistaa ei saa muuttaa ilman työntekijän ja työnantajan suostumusta. Muutos ja se kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuorolistaan.

Kolmiviikkoisjakso alkaa aina maanantaina. Vuodenvaihde ei katkaise jaksoa.

15. Esihenkilö on velvollinen järjestämään työaikansa työehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten mukaiseksi, jollei työnantaja muuta edellytä.

Esihenkilö ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta.

Esihenkilö saa kuitenkin tehdä ylityötä, mikäli liiketoiminnallinen syy sitä edellyttää. Ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti kun se on mahdollista.