Poissaolot
13 § Sairastuminen
Palkanmaksun edellytykset
1. Palkka maksetaan jos:
- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä ja
- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus -menettely. (Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta).
Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän sairauspoissaoloja.
Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan
hyväksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairastapauksen osalta, jos
- työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa
- työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle.
Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työnantaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.
Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
Palkanmaksu
3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään 4 viikon palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työ-tapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvattavuuden piirissä.
Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työ-vuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.
Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan ilman perusteltua syytä, palkanmaksu alkaa ilmoittamishetkestä.
4. Jos keskimääräistä viikkotyöaikaa ei ole sovittu lasketaan keskimääräinen viikkotyöaika 12 sairautta edeltäneen viikon (joiden aikana työntekijä on ollut työssä) keskimääräisen viikkotyöajan perusteella. Jos työsuhde ennen sairastumista on kestänyt lyhyemmän ajan, lasketaan keskimääräinen viikkotyöaika tämän ajan perusteella.
5. Yölisä maksetaan sairausajan palkassa, jos sitä olisi kertynyt työntekijälle sairausjakson aikana.
6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sairausvakuutuskorvauksen.
7. Sairausajan palkka lasketaan sairautta edeltäneen vähintään kolmen täyden kuukauden keskiansion perusteella, jakamalla laskentajakson säännöllisen työajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonaismäärällä. Jos työsuhde on ennen sairastumista kestänyt lyhyemmän ajan, tämän ajan perusteella.
Mikäli palkka osaksi tai kokonaan perustuu työsuorituksen perusteella laskettuun provisioon tai vastaavaan ja työsuhde on kestänyt alle 12 kuukautta sairastumishetkellä, sairasajan palkka perustuu työehtosopimuksen mukaiseen taulukkopalkkaan kuitenkin
vähintään tätä korkeampaan työsopimuksella sovittuun kiinteään henkilökohtaiseen tunti- tai kuukausipalkkaan.
8. Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:
- Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä
maksetaan täysi palkka. - Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja
sairausvakuutuskorvauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.
9. Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työntekijälle.
10. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
11. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:
- lain perusteella
- työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella
- tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.
Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.
Sairauden uusiutuminen
12. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:
- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso
- palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.
14 § Tilapäinen poissaolo
Äkillinen sairaus perheessä
1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle maksetaan palkka 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä samoin edellytyksin kuin edellä 13 §:ssä jos:
- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi
- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta
- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos:
- toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse tai
- avio- tai avopuoliso on asevelvollisuutta suorittamassa tai kertausharjoituksissa
- ja toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.
Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.
Esimerkki 8
Esimerkki 9
Merkkipäivä
3. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Palkaton poissaolo
Pöytäkirjamerkintä
Osapuolet suosittavat paikallisen sopimuksen tekemistä niistä edellytyksistä
ja menettelytavoista, joilla työntekijällä on mahdollisuus palkattomaan poissaoloon kolmena päivänä kalenterivuodessa.
Kuolema ja hautajaiset
4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.
Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appi-vanhemmat, lapsi, sisar ja veli.
Poissaolo ei vähennä ansioita.
Kutsunta ja kertausharjoitukset
5. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
Vuosilomaedut
6. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.
15 § Lääkärintarkastukset
Palkanmaksun edellytykset
Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (1–4.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
1. Sairauden toteaminen
Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
2. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:
- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja
- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja
- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.
3. Raskaus
Työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa tai synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.
4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän käydessä:
- lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
- nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa
- tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa
- tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
5. Poissaolo muista syistä
Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa-koe) mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.
16 § Lapsen syntymä
Perhevapaat (voimassa 19.3.2024 alkaen)
1. Erityisraskaus-, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkan ja raskausrahan erotus raskausvapaan alusta lukien yhdenjaksoisen 40 raskausrahapäivän ajalta.
Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan, maksetaan palkan ja vanhempainrahan erotus 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.
Raskaus- ja vanhempainrahan erotuksen maksamisen edellytyksinä on, että
- työsuhde on kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen vapaan alkua. Ko. kuukaudet kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11 §
- työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä raskaus- tai vanhempainrahan suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä raskaus- tai vanhempainrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Siirtymäsäännös
Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan 19.3.2024 alkaen niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa 19.3.2024 tai sen jälkeen.
Mikäli työntekijään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 18.3.2024 voimassa olleita työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan määräyksiä.
Uusia perhevapaita koskevia säännöksiä ei sovelleta taannehtivasti ennen 19.3.2024 pidettyihin perhevapaisiin, vaikka työntekijä olisi 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain muutosten piirissä.
Jos työntekijään noudatetaan 1.8.2022 jälkeisiä sairausvakuutuslain säännöksiä, vähennetään mahdolliset 18.3.2024 voimassa olleen työehtosopimuksen mukaiset jo pidetyt palkalliset äitiys-, isyys- ja adoptiovapaat 19.3.2024 voimaan tulleen työehtosopimuksen perhevapaamääräysten mukaisista palkallisista vapaista.
Perhevapaat (voimassa 18.3.2024 asti)
1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.
Äitiys- ja adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos
- työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua. Ko. kuukaudet kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11§
- työntekijä palaa perhevapaalta työhön.
Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.
Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.
Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairaus-vakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.
Ilmoitusajat
2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.
Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapaiden käytöstä kummankin vanhemman osalta.